Jaa artikkeli
Mikä ihmeen kiertotalouskeskus?
Jo useammasta suomalaiskaupungista löytyy kiertotalouskeskus. Odotettavissa on, että ajan myötä niitä ilmestyy maahamme lisää. Mikä oikein on kiertotalouskeskus ja mihin suuntaan ne kehittyvät tulevaisuudessa?
Kiertotalouskeskus on organisaatioiden keskittymä tai verkosto, jonka osapuolet tekevät yhteistyötä toistensa sivuvirtojen hyödyntämiseksi. Tämä tarkoittaa, että yksi organisaatio käyttää toiselle epäolennaisen resurssin oman toimintansa raaka-aineena. Sivuvirtojen hyödyntäminen edellyttää yritysten välistä yhteistyötä, joka puolestaan voi johtaa molemminpuoliseen liiketoiminnalliseen hyötyyn, kuten esimerkiksi kustannusten pienenemiseen tai lisätuottoon. Kiertotalouskeskus myös työllistää useita ihmisiä ja voi ylläpitää esimerkiksi kunnallistekniikkaa.
Usein kiertotalouskeskuksen organisaatiot ovat samalla alalla toimivia yrityksiä, jotka ovat keskittyneet paikallisesti toistensa läheisyyteen. Myös muun muassa nimillä kiertotalousalue, ekoteollisuuspuisto, kiertotalousyritysalue ja yrityspuisto kutsuttu keskittymä voi saada moninaisia muotoja ja toimimisen tapoja. Yleensä kiertotalouskeskus on jäsentynyt jonkinlaisen ytimen ympärille. Jonkinlainen keskusta pyörittävä taho sujuvoittaa yritysten välistä yhteispeliä sekä sivutuotteiden ja -virtojen hyödyntämistä. Olemassa olevia kiertotalouden keskittymiä löytyy eri nimillä jo muun muassa Helsingistä, Oulusta, Turusta ja Tampereelta.
Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset – tulevia kaupunkikeskuksia?
Kiinnostus resurssitehokkaita kiertotalouskeskuksia kohtaan on kasvussa niin kansalaisten, yritysten kuin valtioidenkin keskuudessa. Keskukset kehittyvät koko ajan ja luovat uusia toimintatapoja ja uudenlaista liiketoimintaa. Tulevaisuudessa kiertotalouskeskukset saattavat osallistua yhä enemmän niitä ympäröivien kaupunkien toimintaan ja niissä saattaa olla jopa omia kauppoja ja viihdepalveluita.
Paikoin keskuksista onkin kehittynyt jo omia brändejään, joilla on vahva itsenäinen identiteettinsä. Tämä edesauttaa keskuksesta viestimistä niin yritysten kuin kansalaistenkin suuntaan. Esimerkiksi Ouluun kehittyvä Ruskon kiertotalouskeskus on brändännyt itseään kiertotalouden piilaaksoksi. Brändiin kuuluvat usein keskuksen kärkituotteet tai -palvelut ja niistä viestiminen. Myös keskuksen nimeäminen osuvasti ja mutkattomasti korostaa kiertotalouskeskusten roolia helposti lähestyttävänä alustana ja kannustaa moninaisia toimijoita kerääntymään yhteen. Tästä hyvä esimerkki on Turussa toimiva kiertotalouskeskus Topinpuisto.
Lähteet: Tampereen yliopistossa tehty kiertotalouskeskusselvitys (https://circhubs.fi/mika-ihmeen-kiertotalouskeskus/),
Rambollin Kiertokaarelle toteuttama Kiertotalouskeskuksen suunnittelu ja toteutus -hankkeen loppuraportti (Tulevaisuuden kiertotalouskeskus).