Circhubs

Lajitteluasemalla vastaanotettavien jätteiden koostumustutkimuksessa arvioitiin tavaroiden ja materiaalien kelpoisuutta uudelleenkäyttöön

Millaista uudelleenkäyttöpotentiaalia asukkailta lajitteluasemilla vastaanotettavalla jätteellä voisi olla Varsinais-Suomessa? Tähän kysymykseen lähdettiin etsimään vastauksia keväällä 2023 toteutetussa opinnäytetyössä, jossa tutkittiin Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) Topinojan lajitteluasemalle tuotavan jätteen koostumusta ja kelpoisuutta uudelleenkäyttöön. Tutkitusta puujätteestä uudelleenkäyttökelpoista arvioitiin olevan noin 30 prosenttia, tiili- ja betonijätteestä 25 prosenttia ja suurikokoisesta polttokelpoisesta jätteestä 5 prosenttia.

Kestävän kehityksen edistäminen ja luonnonvarojen säästäminen ovat keskeisiä kiertotalouden tavoitteita. Yksi tärkeistä keinoista tavoitteiden saavuttamiseksi on edistää materiaalien uudelleenkäyttöä. Koostumustutkimusten avulla voidaan ymmärtää paremmin jätemateriaalien laatua ja ominaisuuksia, mikä mahdollistaa jatkossa uudelleenkäyttöön valmistelun ja uusien palveluiden kehittämisen materiaalien ympärille.

Puujätteeseen vastaanotetaan esimerkiksi huonekaluja, lautatavaraa, kuormalavoja ja laminaattia.

Jätteen koostumusta tutkittiin uudelleenkäytön lisäämisen tueksi 

Tutkimus toteutettiin Ohituskaista uudelleenkäyttöön-hankkeelle, jossa Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) ja Turun Ekotori pilotoivat erilaisia vaihtoehtoja uudelleenkäyttökelpoisten tavaroiden ja siihen valmisteltavien materiaalien vastaanotolle jätehuoltopalvelujen yhteydessä.

Koostumustutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaista jätettä asukkaat tuovat lajitteluasemalle ja kuinka paljon potentiaalia uudelleenkäyttöön tällä jätteellä voisi olla. Tutkittavia jätelajeja oli neljä: suurikokoinen polttokelpoinen jäte, metalli-, puu-, sekä tiili- ja betonijäte. Nämä jätelajit valittiin tutkimukseen sen perusteella, että niissä oletettiin olevan eniten sellaisenaan uudelleenkäyttöön sopivaa tavaraa tai uudelleenkäyttöön valmisteltavaa materiaalia. Asiakkaiden tuodessa eri jätteitä lajitteluasemalle, ne lajiteltiin, punnittiin ja kirjattiin mittauspöytäkirjaan eri kategorioihin kirjaten myös arvio kelpoisuudesta uudelleenkäyttöön. 

Tiili- ja betonijätteessä on purkutiilien ja -laattojen ohella myös sellaisenaan käyttökelpoista materiaalia.

Tutkimus toteutettiin lajittelemalla valitut jätejakeet ja tekemällä oletuksia niiden uudelleenkäyttökelpoisuudesta valituilla arviointikriteereillä. Suurikokoisen, polttokelpoisen jätteen osalta uudelleenkäyttökelpoisuutta arvioitiin soveltamalla Turun Ekotorin vastaanotto-ohjeita, samoin jätepuuna vastaanotettavia huonekaluja. Uudelleenkäyttöön valmisteltavaksi sopivaa materiaalia, kuten puutavaraa sekä tiili- ja betonijätettä, arvioitiin silmämääräisesti sen mukaan, kuinka ehjiä, kuivia ja puhtaita materiaalit olivat.

Lajitteluasemilla vastaanotettavassa jätteessä arvioidaan olevan potentiaalia uudelleenkäyttöön

Tähän koostumustutkimukseen ei ollut tiedossa vakiintunutta tutkimusmenetelmää, joten menetelmän kehittäminen oli merkittävä osa tutkimustyötä. Vastaavien tutkimusten puuttuessa tuloksia ei päästy vielä tässä vaiheessa vertailemaan. Tutkimus toteutettiin lyhyellä ajanjaksolla, jolloin sen perusteella ei voida vielä yleistää tuloksia. Tutkimus antoi kuitenkin hyvän pohjan seuraaville tutkimuksille ja tietoa siitä, että vastaanotettavissa jätteissä on uudelleenkäyttöpotentiaalia. Vakiintuneilla tutkimuskäytännöillä on mahdollista saada entistä luotettavampaa tietoa ja kannustaa niin yksilöitä kuin organisaatioita tavaroiden ja materiaalien elinkaaren pidentämiseen.

Lue lisää tutkimuksesta ja sen tuloksista: https://circhubs.fi/wp-content/uploads/2023/11/uudelleenkayton-koostumustutkimus-16112023.pdf

Reetta Virran opinnäytetyö Theseuksessa