Circhubs

Kiertotalouden tekijät yhdistävät voimansa Vantaalla

Klusterityöskentelyssä julkiset ja yksityiset toimijat kokoontuvat yhteen kehittämään uusia ideoita alalleen. Vantaalla on nimetty viisi kärkiklusteria, joista yksi keskittyy kiertotalouteen. Siihen on lähtenyt mukaan jo yli kaksikymmentä yritystä. Artikkeli on alun perin julkaistu kiertotalouden erikoislehti Uusiouutisissa 5/2021.

Mitä syntyy, kun joukko kiertotaloudesta kiinnostuneita yrityksiä, yhteisöjä ja oppilaitoksia kokoontuu vaihtamaan ajatuksia? Ainakin uusia ideoita ja parhaimmillaan myös konkreettisia yhteishankkeita, joilla materiaalikierto tehostuu, jätteen määrä vähenee ja päästöt pienenevät.

Tämä on ideana Vantaan kiertotalousklusterissa, jota on rakennettu viime vuoden lopulta alkaen.

Klusteri tarkoittaa yhteenliittymää, jossa kullekin osallistujalle on hyödyllisempää kuulua joukkoon kuin toimia yksin. Tiettyjen teemojen ympärille kootaan saman alan toimijoita, joilla on yhteisiä intressejä, selittää erityisasiantuntija Panu Vuorimaa. Vuorimaa on vetänyt Vantaan kaupungin klusterityötä toukokuun alusta.

Vantaalla niin sanottuja kärkiklustereita on nimetty viisi: ruoan, kiinteistöjen, kiertotalouden ja lentorahdin alalle sekä korkean osaamisen tuotantoon.

”Vaikka kiertotalous on oma klusterinsa, se on toisaalta myös läpileikkaava teema, joka ulottuu kaikkien muiden klustereiden alueelle”, Vuorimaa sanoo. Se liittyy yhtä lailla ruoantuotantoon, tehokkaaseen tilankäyttöön kuin logistiikkaankin.

Tavoitteena itseohjautuva ekosysteemi

Kiertotalousklusteria on rakennettu osana 6Aika: ILPO -hanketta, jossa kehitetään ilmastopositiivisia yritysalueita ja arvoketjuja Vantaan lisäksi Turussa ja Tampereella.

Hanke on Vuorimaan mukaan ollut klusterille hyvä alkusysäys. Nyt on saatu koottua kiinnostuneiden verkosto. Mukaan ovat lähteneet esimerkiksi Vantaan Energia, HSY, VTT, Remeo, Lassila & Tikanoja, Stena Reycling, Rudus, Delete, Rosk’n Roll sekä ammattikorkeakoulut Laurea ja Metropolia.

Julkiset toimijat ja yksityiset yritykset muodostavat klusterin perusakselin, mutta Vuorimaa pitää myös oppilaitosten roolia kiinnostavana. Opiskelijat voivat päästä esimerkiksi tekemään opinnäytetöitään hankkeissa, ja kertyvä tieto vie osaltaan ideoita eteenpäin.

Toiminnan runko ovat neljästä kuuteen kertaa vuodessa järjestettävät verkostokokoontumiset. Niistä kumpuavien ideoiden ympärille voi syntyä erilaista hankekohtaista yhteistyötä, josta aina jokin yritys tai yhteisö ottaa vetovastuun. Saatuja kokemuksia ja oppeja jaetaan sitten taas yhteisissä tapaamisissa.

Tarkoitus on, että klusterista kehittyisi ajan myötä itseohjautuva ekosysteemi.

”Rakennusvaiheessa kaupungilla on tehtävä koollekutsujana ja aloitteellisena voimana. Jatkossa se voima toivon mukaan siirtyy veturiyrityksiin ja -yhteisöihin, jotka vievät toimintaa omaehtoisesti eteenpäin”, Vuorimaa sanoo.

Yhteistyöllä uutta liiketoimintaa

Mitä yksittäinen yritys sitten saa verkostoitumisesta? Keskeinen houkuttava tekijä on toki se, että yhteistyö voi poikia uutta liiketoimintaa.

Jos yritys vaikkapa tuottaa joka päivä tietyn määrän teollisuusjätettä, on järkevää lähteä miettimään, voisiko joku keksiä sille hyötykäyttöä. Kenties siitä voisi jalostaa kokonaan uuden tuotteen?

Ruokaklusterissa on jo toteutunut muun muassa hanke, jossa leipomon hävikkileivästä on pantu olutta. Malli on Vuorimaan mukaan kiertotalousnäkökulmastakin hyvä esimerkki.

”Siinä toteutuu hyvin se ajatus, miten yhden jäte on toisen elinkeino.”

Kilpailunäkökohdat saattavat Vuorimaan mukaan jarruttaa joidenkin intoa osallistua: kaikkia ajatuksia ei ehkä haluta jakaa yhteisellä foorumilla. Ainakin yleisemmän tason keskusteluun malli on kuitenkin nähty toimivaksi.

Mukana on kiertotalouden konkareita, mutta hitaammin vastuullisuustyöhön heränneellekin yritykselle verkosto voisi olla matalan kynnyksen tapa tulla kuulemaan muiden näkemyksiä. Foorumi tarjoaa ideoita ja työkaluja, joilla edetä omassa toiminnassa kohti jätteettömyyttä ja hiilineutraaliutta.

”Harva yritys pystyy enää toimimaan niin, ettei kiertotalouden mahdollisuuksia olisi jotenkin huomioitu”, Vuorimaa huomauttaa.

Anna Tommola / Noon Kollektiivi