Opiskelijat innovaation moottorina Turku Challenge goes Green -leirillä

Challenge Turku on opiskelijoille suunnattu innovaatioleiri, jossa eri alojen opiskelijat tarttuvat 24 tunnin ajaksi tarjottuun haasteeseen. Ympäristöaiheisiin keskittynyt Challenge Turku goes Green -innovaatioleiri järjestettiin jo viidettä kertaa. Paikkana oli idyllinen Ala-Lemun Kartano Kaarinassa. Paikalla oli poikkitieteellinen, 14-henkinen ryhmä opiskelijoita, jotka jaettiin neljään ryhmään osittain aiheeseen liittyvän kiinnostuksensa ja osittain koulutustaustansa perusteella. Jokaiselle ryhmälle annettiin oma kiertotalouskeskuksen toiminto kehitettäväksi.

Alkuperäisessä tehtävänannossa kehitettävänä oli kuusi kiertotalouskeskuksen toimintoa.

Alkuperäisessä tehtävänannossa kehitettävänä oli kuusi kiertotalouskeskuksen toimintoa. Näistä yhdistettiin Circular Economy School ja Showroom sekä Sorting station ja Material terminal.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan opiskelijoita oli tarkoitus olla leirillä 30-40, mutta syksyinen flunssa-aalto pyyhkäisi Turun yli, ja karsi noin puolet osallistujista. Näin ollen alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen ryhmiä oli kuuden sijasta vain neljä, joten tehtävänannoista yhdistettiin Circular economy school ja Showroom sekä Sorting station ja Material terminal . Muut tehtävät olivat Sharing platform ja Material processing center. Ryhmien tehtävä leirin aikana oli muodostaa toteuttamiskelpoinen ja innovatiivinen kiertotalousratkaisu, joka palvelee mahdollisimman laajasti suomalaisia kiertotalouskeskuksia. Arviointikriteerit innovatiivisuuden ja toteuttamiskelpoisuuden ohella olivat yhteistyö muiden ryhmien kanssa sekä idean visuaalinen presentaatio. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun ryhmiltä edellytettiin yhteistyötä keskenään kilpailutilanteesta huolimatta. Yhteistyövaatimuksella pyrittiin varmistamaan realistinen kokonaisuus, sillä kiertotalouskeskuksen eri osat eivät voi toimia tehokkaasti yksinään.
— Toimintojen monimutkaisuus ja yhteys toisiinsa ja ympäristöön varmasti tekee kiertotalouskeskuksen kehittämisestä työläämpää kuin yksinkertaisemmissa haasteissa. Lisäksi pitää vielä osata ottaa huomioon, että kiertotaloudessa kyse ei ole vain kierrätyksestä, vaan paljon laajemmasta kokonaisuudesta, todetaan järjestäjille ja tuomaristolle lähetetyn palautteen vastauksissa.
Paikalla oli edustus Helsingin seudun ympäristöpalveluista, Lounais-Suomen Jätehuollosta sekä Turku AMK:sta, joilta opiskelijat voivat kysellä neuvoa kiertotalouskeskusten toimintojen suhteen.
— Alkuun tuli varsin paljon perustavaa laatua olevia kysymyksiä kiertotaloudesta, joten haasteiden perusteellisempi esittely esimerkiksi kuvin tuettuna voisi olla hyvä idea, järjestäjäpalautteessa pohditaan.

Opiskelijapalautteen perusteella asiakasorganisaatioiden läsnäoloa arvostettiin, mutta niiden hyödyntämiseen koettiin olevan valitettavan vähän aikaa. Tehtävänantoa pidettiin pääasiassa selkeänä, mutta joissain ryhmissä businessidea-näkökulma vei vähän terää kiertotalousajatukselta. Kokonaisuudessaan leiri koettiin opiskelijoiden keskuudessa hyvänä oppimiskokemuksena paineen alla tapahtuvasta ryhmätyöskentelystä. Monet kehuivatkin nimenomaan ryhmätyöskentelyä myös muiden ryhmien kanssa, mutta sillekin toivottiin enemmän aikaa. Leirin tiukka aikataulu olikin keskeisin kritiikin kohde opiskelijoiden keskuudessa. Taukoja ja virkistäytymisohjelmaa toivottiin ainakin muutamissa kommenteissa.

Leirikapteeni Sara Hoxhaj oli osallistunut aikaisemmin kolmeen innovaatioleiriin ja oli nyt auttamassa opiskelijoita ratkomassa kiertotaloushaasteita.
― Leiri oli kaikin puolin onnistunut. On hienoa nähdä kuinka Turku AMK:n opiskelijat ulottuvat joka vuosi uusiin korkeuksiin, leirikapteeni kehui.

Opiskelijoilla oli käytössään useita innovaatiotyökaluja, joiden jakaminen oli leirikapteenin vastuulla.
― Useimmat työkalut ja menetelmät lähetettiin opiskelijoille etukäteen tutustuttavaksi ja kaikille ryhmille jaettiin Sitran Megatrendit-pakka. Lisäksi leirillä oli saatavilla fasilitointia tukevia Ideapakka-kokoelmia, listasi Turku AMK:n edustaja Inka Mäkiö, joka piti käytännön pyörät pyörimässä leirillä.
Opiskelijoilta kerätyssä kyselyssä erityisesti Sitran Megatrendit-pakkaa pidettiin työskentelyn kannalta hyödyllisenä välineenä brainstormauksen ohella.

Työskentely oli intensiivistä ja innovaatiotyökaluja oli tarjolla runsaasti.

Työskentely oli intensiivistä ja innovaatiotyökaluja oli tarjolla runsaasti.

Osallistujien ryhmädynamiikassa oli havaittavissa selviä eroja heti kättelyssä. Kaikissa ryhmissä työskenneltiin intensiivisesti, mutta hyvin eri tavoilla. Osa ryhmistä keskusteli aktiivisesti, mutta mukaan mahtui myös hiljaisempia työskentelytapoja, joissa jokainen työskenteli oman kokonaisuutensa parissa, minkä jälkeen tuloksia yhdisteltiin ja käytiin läpi muilta leiriläisiltä ja ohjaajilta saatua palautetta. Jokaisessa ryhmässä oli mukana yksi aiheeseen laajemmin perehdytetty opiskelija, niin sanottu opiskelijatutor. Opiskelijatutorin rooli herätti keskustelua jo leirin aikana ja tämä nousi esiin myös järjestäjiltä saaduissa palautteissa.
― Jäin miettimään, minkä takia jokaisella ryhmällä on oma tutor, kun tarkoitus on, että ryhmä työskentelee tasavertaisena. Tutor saattaa jopa kuvitella, että hänen roolinsa on jotenkin erillinen muusta ryhmästä, palautteissa pohditaan.

Parhaasta ideasta käytiin tuomariston kesken vilkasta keskustelua viimeisten pitchausesitysten jälkeen. Kriteereistä tärkeimmiksi nousivat toteuttamiskelpoisuus ja ryhmätyöskentely oman ja muiden ryhmien kesken. Voittajaryhmä työskenteli Sorting Stationin parissa ja ryhmän idea kehittyi jokaisella palautekierroksella aikaisempaa luovemmaksi. Kaikki muut ryhmät halusivat yhteistyöhön Sorting station -ryhmän kanssa, joten ryhmätyö muiden ryhmien kanssa sujui huomattavan helposti. Ryhmän ideassa yhdistyi nykyiseen lajitteluasemaan uusi palveluelementti, jossa lajitteluasema toimii välikätenä, esimerkiksi korjaus- ja kuljetuspalveluna, kuluttajien ja elektroniikka-alan yritysten välillä. Vaikka idea ei ollut ehkä innovatiivisin mahdollinen, se oli uskottava, toteuttamiskelpoinen ja laajensi olemassa olevaa laatikkoa. Kilpakumppanien suosikiksi valikoitui lennokkaasti esitetty idea kiertotalouskoulusta ja showroomista.

Onnellinen voittajajoukkue.

Voittajana on helppo hymyillä.

Tuomas Alijoki Lounais-Suomen Jätehuollosta kertoo, että leiristä saadut tulokset siirretään heillä suoraan käytäntöön.
— Saimme hyvää taustoitusta ajankohtaiseen aiheeseen, eli Topinpuiston lajitteluaseman kehittämiseen. Olemme suunnittelemassa aseman siirtämistä uuteen sijaintiin ensi vuoden kuluessa, joten tämä on hyvä aika kehitystyölle. Uusi asema on tarkoitus saada käyttöön vuonna 2020.
Tuomas Räsänen HSY:ltä on myös tyytyväinen leiristä saatuihin tuloksiin.
— Circhubs-hankkeen kannalta tämä oli oikein hyvä lisä tuloksiin. Nyt meillä on konkreettinen kokemus siitä, että tällainen menetelmä toimii ja opiskelijaporukkaa voidaan hyvin hyödyntää TKI-työskentelyssä. Voimme mielestäni hyvin sisällyttää leirin työskentelymenetelmänä alustakonseptiimme, koska menetelmät valitaan aina haastekohtaisesti. Myös leirillä tarjolla olleet innovaatiomenetelmät ja -työkalut käydään läpi alustakonseptia ajatellen.
Alijoki pitää leiriä mielenkiintoisena työskentelymetodina.
— Tiivis 24 tunnin työskentely, kansainväliset osallistujat ja nopeat pitchaukset varmasti innostavat tehokkaaseen työskentelyyn. Tehtävänannossa on hyvä huomioida kansainvälisyys ja se, että kyse on opiskelijoista, joiden lähtötiedot kyseessä olevasta aiheesta vaihtelevat runsaasti.
Myös Räsänen näkee tiiviin työskentelyn tehokkaana, mutta löytää menetelmässä vähän haasteitakin.
— Tiukka aikataulu pakottaa ryhmät nopeasti valitsemaan tietyn kehityssuunnan, josta ei oikeastaan ole varaa poiketa, koska aikaa ei riitä uudelleen aloittamiseen. Tehtävään perehtyminen etukäteen esimerkiksi ennakkotehtävällä olisi voinut tarjota paremman näkemyksen aiheesta ja valmiita ideoita, joista lähteä valitsemaan suuntaa, hän pohtii.
Toisaalta leiri on mukana oleville yrityksille ensiluokkainen markkinointikanava.
— Tämä on hyvä tapa nostaa LSJH:ta esille potentiaalisten tulevien työntekijöiden silmissä, Alijoki korostaa .

Kuvat: Sara Malve-Ahlroth ja Nina Hurme

Lue seuraavaksi

Jätevesilietteiden kiertotalous -tapahtuma

Jätevesilietteiden kiertotaloudesta puhutaan Turussa 1.11.2018 klo 13.00–16.30 vierailukeskus Joen Cave-teatterissa. Vierailukeskus Joki sijaitsee osoitteessa Lemminkäisenkatu 12b, 20520 […]

Korkeakouluopiskelijat kehittävät tulevaisuuden kiertotalouskeskuksia

Tänä syksynä eri alojen korkeakouluopiskelijoita kutsutaan mukaan kehittämään tulevaisuuden kiertotalouskeskuksia yhdessä 24:n tunnin ajaksi innovaatioleirille […]

Kiertotalouden kasvuyritys- ja startup-tapahtuma FRUSH jälleen syyskuussa

Kasvua ilman ylikulutusta? Innovaatiota mutta ei turhakkeita? Uutta vanhaa hyödyntämällä? Kehitystä kestävästi? Näihin tarpeisiin etsitään […]

Kiertotaloustyöpajassa laitetaan yritysten resursseja kiertoon

Kesäkuun alussa etsitään Turussa yritysten sivuvirroille hyödyntäjiä kiertotaloustyöpajan keinoin. Työpajassa kartoitetaan alueen yritysten tarjolla olevat […]

On aika päivittää SER-tietosi! Se onnistuu 16.5. Tampereella.

Tervetuloa SER -tilaisuuteen ke 16.5.2018 klo 8.30–12.00 Tampere-talo, Yliopistonkatu 55, TAMPERE Luentotila Sonaatti 1 WEEE-direktiivin […]