Jaa artikkeli

Materiaalikierrot ja toimijoiden vuorovaikutus kiertotaloudessa

02.12.2019 | CircHubs

Tampereen yliopisto järjesti 3.–4.9. kaksipäiväisen kiertotaloustapahtuman ”Kaupunkien kestävä muutos – urbaani kiertotalousyhteistyö”, joka kokosi yhteen kaupunki- ja tutkijatahoja kuulemaan ja keskustelemaan kiertotaloudesta kaupunkiympäristöissä sekä kiertotalouden yhteistyömuodoista. Osana tapahtumaa joukko yliopiston opiskelijoita seurasi seminaaripäivän tapahtumia ja kirjoitti niistä blogitekstejä.

Materiaalikiertoihin ja toimijoiden vuorovaikutukseen keskittyvässä työpajassa pohdittiin Tampereen yliopiston edustajien Valtteri Rannan ja Hannele Väyrysen vetämänä muun muassa erilaisia materiaalivirtoja ja ongelmia toimijoiden vuorovaikutuksessa. Alustuksen työpajatyöskentelyyn piti Verten Sakari Ermala. Työpajassa esiin nousseita materiaalivirtoja olivat tekstiilit, elektroniikka, tuhka, ruoka ja rakentamisen sivuvirrat. 

Ensimmäisenä pohdittiin, miten kiertotalouden keinoja ja tavoitteita voitaisiin lisätä organisaatioiden toimintaan ja strategiaan. Miten vaikuttaminen näihin toimijoihin onnistuu? Ensimmäisenä todettiin kiertotaloudesta viestimisen tärkeys organisaatioihin. Käynnissä on paljon erilaisia kiertotalousprojekteja esimerkiksi Tampereella, mutta ongelmaksi näihin viestimisessä nähdään se, että erilaisilla toimijoilla ei ole selviä profiileja tai roolituksia kiertotalouskontekstissa eikä täten yhteydenottaminen oikeaan henkilöön ole itsestään selvää. Projektien lähestyminen olisi helpompaa, jos projektia suorittavien organisaatioiden tavoitteet ja tehtävä liittyen kiertotalouden edistämiseen olisivat helposti saavutettavissa. Ongelmaksi ei muodostuisi kontaktin ottaminen vääriin henkilöihin, jos olisi mahdollista tunnistaa toimijoiden ydinosaaminen ja peilata omia osaamistarpeita niihin. Siis miten toimijoiden roolit voidaan täsmentää organisaation sisä- ja ulkopuolelle?

Toiseksi ongelmaksi vaikuttamisessa koettiin strategian puuttuminen kokonaan monilta organisaatioilta. Varsinkin pienistä, alle sadan työntekijän organisaatioista puuttuu usein strategia. Jos organisaatioilla ei ole määriteltyä suuntaa, motivaatio vuorovaikutukseen organisaation ulkopuolelta tuleviin yhteydenottoihin eri aihepiireistä voi olla haasteellista. Koska ei ole läpi organisaation kulkevaa näkemystä, voi yksittäisen työntekijän olla vaikeaa toimia yhteydenoton tapahtuessa.

Keskustelussa nousi esille myös jonkinlaisen kiertotalouden sateenvarjobrändin tarve. Sellaisen brändin, joka kutsuisi koolle erilaisia toimijoita esimerkiksi yritysmaailmasta ja julkisen sektorin puolelta. Brändin luominen olisi toki kallista ja se vaatisi pitkäjänteistä työtä, jotta se saataisiin nostettua näkyville. Se synnyttäisi kuitenkin kohtaamispaikan, jonka avulla voitaisiin saada aikaan hankeideoita ja yhteiskehittämistä. Tällaisen brändin tekemisessä projektityöskentely voisi olla ongelmallista – kun projekti loppuu, brändi voi kuihtua. Brändi kun vaatisi jatkuvaa ylläpitämistä.

Kun keskitytään tarkastelemaan pelkästään tekstiilejä, tulee esille tekstiilien kuluttajakunnan polarisoituminen. On heitä, jotka tekevät paljon kestäviä ratkaisuja ja välttävät uusien tekstiilien kulutusta. Sitten on heitä, jotka kuluttavat yhtä paljon kuin ennenkin tai enemmän kuin ennen. Miten näihin kuluttajiin, yksityisiin toimijoihin voidaan vaikuttaa? Keskusteluista kävi ilmi, että nuoriin voidaan vaikuttaa ainakin sosiaalisen median kautta. Sosiaalisen median yhteydessä puhuttiin mielipidevaikuttamisesta. Jotkin näkyvät henkilöt voivat vaikutta kuulijakuntaansa laajasti omalla mielipiteellään aiheesta kuin aiheesta. Miten toiset ikäluokat voidaan tavoittaa? Kun nuoret koettiin tavoitettavan sosiaalisen median kautta, todettiin samalla, että vanhempien ikäluokkien tavoittaminen ei ehkä tapahdu samalla tavalla.

Kuluttajien lisäksi muita toimijoita tekstiiliteollisuuden alalla ovat suuret ja pienet vaatekaupat, samoin kuin nettimyynti, kivijalkakaupat ja vaatevalmistajat. Keskusteluissa puhuttiin siitä, että kirpputorien hinnat ovat laskeneet runsaasti ja käytetyt tekstiilit eivät enää kelpaa samassa mittakaavassa kuin aiemmin. Voisiko ongelma olla siinä, että kuluttajat ovat keränneet jo runsaasti tekstiilejä omiin koteihinsa? Lisäksi samaan aikaan tarjontaa vaatteista on ylimitoitetusti kuluttajille, mitä tukee esimerkiksi se, että uusia saman merkin vaatemyymälöitä rakennetaan helposti useita kappaleita lähelle toisiaan. 

Kirjoittanut Laura Harjaluoma, Tampereen yliopisto / Hervannan kampus

Lue seuraavaksi

Tapahtuma Kiertotalouskeskukset

6Aika: ILPO -hankkeen tuloksia: ilmastopositiivisen yritysalueen malli | Webinaari 12.10

Tervetuloa kuulemaan, miten rakennetaan ilmastopositiivisia yritysalueita tiistaina 12.10 klo 9.00-10.15. Webinaarissa esitellään 6Aika ILPO Ilmastopositiiviset…
Uutinen Kiertotalouskeskukset

Kiertotalouden tekijät yhdistävät voimansa Vantaalla

Klusterityöskentelyssä julkiset ja yksityiset toimijat kokoontuvat yhteen kehittämään uusia ideoita alalleen. Vantaalla on nimetty viisi…
Puheenvuoro Kiertotalouskeskukset

Tampereen yliopisto selvittää kiertotalouskeskusten ilmastovaikutuksia – kohteina jätteenpoltto, tiili- ja betonimurske, bioöljyn tuotanto ja biokaasutus

Kun kiertotalouskeskuksissa otetaan käyttöön uusia ilmastovaikutuksia vähentäviä prosesseja ja raaka-aineita, avataan mahdollisuus myös uudenlaiselle liiketoiminnalle.…
Uutinen Kiertotalouskeskukset

Ilmastopolku johdattaa kohti konkreettisia päästövähennyksiä ja ilmastotekoja

Turussa Topinpuiston kiertotalouskeskukselle laaditaan ilmastopolku, jonka tavoitteena on löytää yhdessä alueen yritysten kanssa uusia vähäpäästöisempiä…
Puheenvuoro Kiertotalouskeskukset

Ideoiden tulvasta tehokkaisiin päätöksiin

6Aika: ILPO-hankkeessa pyritään kunnianhimoiseen tavoitteeseen: ilmastopositiivisuuteen. Mentäessä kerralla pitkälle on matkalla paljon mahdollisuuksia kokeiltavaksi ja selvitettäväksi. Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) muiden hanketoimijoiden ohella pyrkii…
Puheenvuoro Kiertotalouskeskukset

Kiertotalouskeskuksen ilmastopäästöt haltuun arvoketjuja tarkastelemalla

Kiertotalouskeskukset ovat keskeinen osa kaupunkiseutujen infrastruktuuria. Näitä alueita voisi kutsua kiertotalouden ”perälaudoiksi”, joiden kautta suuri…
Puheenvuoro Kiertotalouskeskukset

Tulevaisuuden vierailukeskuksen palvelut yrityksille

Kiertotalous tarjoaa yrityksille uuden tavan liiketoiminnan luomiseen ja ohjaa yrityksiä kestävämpään suuntaan. Moni yritys toteuttaa…
Uutinen Kiertotalouskeskukset

6Aika: ILPO -hankkeessa kehitetään mallia ilmastopositiivisille yritysalueille ja arvoketjuille

Huhtikuussa alkaneessa 6Aika: ILPO ilmastopositiiviset yritysalueet ja arvoketjut -hankkeessa autetaan yrityksiä löytämään uusia, vähäpäästöisempiä ja…
Puheenvuoro Kiertotalouskeskukset

Kiertotalousverkostoa yhteen nivovat ratkaisut johtavat parempaan yhteispeliin

Kiertotalousverkoston yhteinen kehittämistoiminta vaatii yhteisiä pelisääntöjä, menetelmiä ja työkaluja. Sen myötä saadaan aikaan ratkaisuja, joita…
Puheenvuoro Kiertotalouskeskukset

Kiertotalouden vierailukeskuksessa tieto ja ihminen kohtaavat

Kiertotalouskeskusten yhteydessä toimivat vierailukeskukset tuovat kiertotaloutta tutuksi kuluttajille sekä alan toimijoita lähemmäs toisiaan. Kiertotalouden vierailukeskuksen…