Jaa artikkeli
[shared_counts]Kuinka jätteenkäsittelykeskukset muutetaan kiertotalouden avoimen innovaation alustoiksi?
Suomessa useista entisistä kaatopaikka-alueista ollaan kehittämässä ekoteollisuuskeskuksia. Tavoite on mahdollistaa näillä alueilla kiertotalouden mukaisen liiketoiminnan harjoittamista esimerkiksi sivuvirtojen ja jätemateriaalien prosessoimisen ja hyödyntämisen kautta. Ekoteollisuuskeskuksissa yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöllä on tärkeä rooli, koska ne hyötyvät toisistaan usein eri tavoin. Toimijoilla on kuitenkin monia haasteita, jotka haittaavat materiaalien tehokasta hyödyntämistä ja siihen liittyvän liiketoiminnan kehittämistä. Esimerkiksi kierrätetyn materiaalin tasalaatuisuuden puute vaikeuttaa sen käyttöä raaka-aineena teollisissa prosesseissa. Tämän kaltaisten ongelmien ratkaisemiseksi on tärkeää edesauttaa kiertotalouden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa.
Tämä tilanne oli lähtökohtana HSY:n koordinoimassa CircHubsin osaprojektissa, jossa pyritään tunnistamaan, testaamaan ja kehittämään sopivimmat menetelmät kiertotalouden T&K&I-toiminnan kiihdyttämiseksi ekoteollisuuskeskuksissa. Tavoitteena on selvittää, miten ekoteollisuuskeskukset voisivat hyötyä tiedon ja osaamisen jakamisesta soveltamalla avoimen innovaation menetelmiä, kuten yhteiskehittämistä ja joukkoistamista. Projektissa kootaan parhaat käytännöt ja luodaan toimintamalli, jonka avulla ekoteollisuuskeskukset voivat toimia kiertotalouden avoimina innovaatioalustoina.
Projektissa lähestymistapana on soveltaa haastelähtöisen innovaation periaatteita käytäntöön. Menetelmä on kuvattu tarkemmin VTT:n Challenge Driven Innovation -julkaisussa. Ajatuksena on valita todellisia kiertotalouden haasteita ja toteuttaa niihin liittyviä nopeita yhteiskehittämiskokeiluja, joiden avulla haasteita pyritään ratkomaan. Tällaiseksi haasteeksi voidaan valita esimerkiksi jätteenpolton kuonien hyödyntäminen eri teollisuudenaloilla, kuten asfaltin tuotannossa. Kokeilemisella ja kokeilukulttuurin luomisella on tärkeä rooli, kun sovelletaan haastelähtöisen innovaation periaatteita. Mahdollisia ratkaisuja on tärkeää testata kokeilujen avulla jo innovaatioprosessin alkuvaiheessa.
Menetelmän olennaisena osana on haasteiden määrittely. Haasteiden tulee olla avoimeen innovointiin soveltuvia ja riittävän täsmällisesti määritettyjä, jotta yhteiskehittämiskokeiluista olisi eniten hyötyä. Tätä varten kartoitetaan ensin sidosryhmien näkemykset alustavista kiertotalouden kehittämistarpeista. Soveltuvimpien tarpeiden valinta ja jatkojalostaminen täsmällisesti määritellyiksi haasteiksi on oma monivaiheinen prosessinsa, sillä haasteiden on sovelluttava yhteiskehittämiskokeilujen aiheiksi. Ensiksi on määriteltävä niille valintakriteerit sekä toiseksi tarpeet on asetettava kriteerien perusteella paremmuusjärjestykseen. Kolmanneksi tarpeet on täsmennettävä tarkemmin määritellylle tasolle haasteeksi tai jopa useisiin eri ala-haasteisiin.
Vasta haasteen määrittelyvaiheen jälkeen varsinaisia nopeita yhteiskehittämiskokeiluja voidaan suunnitella ja toteuttaa. Kokeilujen suunnittelu sisältää myös yhteiskehittämiskokeilussa testattavien hypoteesien muodostamisen. Olennaista on lisäksi analysoida toteutetut kehittämiskokeilut huolellisesti, jotta kokeilujen kautta saadut opit voidaan koostaa ja tietoja käyttää tulevien kokeiden suunnittelussa. Projektin viimeisessä vaiheessa parhaat käytännöt kootaan ja niiden perusteella luodaan avoimen innovaatioalustan konsepti ja toimintamalli käytettäväksi ekoteollisuuskeskuksissa.
CircHubs on EU-rahoitteinen, Suomen kuuden suurimman kaupungin yhteishanke (6Aika strategia), jonka tavoitteena on edistää kiertotaloutta ekoteollisuuskeskusten ja kiertotalousaluiden toiminnan kehittämisen kautta. Hanke pyrkii kiihdyttämään uuden liiketoiminnan syntymistä kiertotalouteen mm. tukemalla kiertotalouden innovaatioiden kaupallistamista. Hankkeessa HSY:n yhtenä tavoitteena on kehittää menetelmiä edesauttamaan T&K&I-toimintaa yhteistyössä Teknologian tutkimuskeskus VTT:n kanssa.
Kirjoittaja: Ira Hanf, Taival Advisory, ira.hanf@taival.com