Circhubs

Kiertotalouskeskuksen ilmastopäästöt haltuun arvoketjuja tarkastelemalla

Kiertotalouskeskukset ovat keskeinen osa kaupunkiseutujen infrastruktuuria. Näitä alueita voisi kutsua kiertotalouden ”perälaudoiksi”, joiden kautta suuri osa tuotetuista jätteistä lopulta päätyy kiertoon. Näin ollen kiertotalouskeskukset ja niissä sijaitsevat yritykset ovat mainio kohde kiertotalouden arvoketjujen tarkastelulle.

Arvoketjuja tarkastelemalla voidaan tunnistaa kehityskohteita, joiden kautta saattaa löytää materiaaleille uusia käyttötarkoituksia ja vähentää niiden käsittelystä johtuvaa hukkaa. Samalla päästään pureutumaan arvoketjussa syntyviin ilmastopäästöihin.

Loppukevään 2020 aikana toteutettiin yrityshaastattelujen avulla kartoitus Turun Topinpuiston toimijoiden käsittelemistä arvoketjuista. Samalla selvitettiin, mitkä olisivat mahdollisesti ne prosessit, joita kehittämällä voisi vähentää arvoketjussa syntyneitä ilmastopäästöjä.

Tavoitteena oli löytää kehityskohteita, joissa voisi kokeilla uutta teknologiaa ja toimintamalleja osana 6Aika: ILPO Ilmastopositiiviset yritysalueet ja arvoketjut -hanketta. 6Aika: ILPO-hankkeen tavoitteena on tukea yrityksiä vähäpäästöisen liiketoiminnan kehittämisessä.

Kiertotalouskeskusten rooli materiaalivirtojen solmukohtana korostuu

Kartoitukseen osallistui 7 yritystä, jotka toimivat Topinpuistossa tai sen verkostossa. Nämä toimijat vastaanottavat sekä asukkaiden että yritysten jätemateriaalivirtoja. Haastatteluissa käsiteltiin yritysten käsittelemiä arvoketjuja ja niiden prosesseja ennen alueelle saapumista, alueella ja sen jälkeen.

Haastatteluissa kävi ilmi, että käsiteltyjen arvoketjujen määrä on lisääntynyt viime vuosina. Vuoden 2017 kartoituksessa tunnistettiin ja kerättiin tietoa 66 eri materiaalivirrasta. Tuoreessa kartoituksessa arvoketjuja oli jo 88.

Kiertotalouskeskusten rooli materiaalivirtojen solmukohtana korostuukin tulevaisuudessa jätelainsäädännön kehittyessä, kun yhä useampia materiaalivirtoja tulee kerätä erikseen ja syntypaikkalajittelu tehostuu. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii muun muassa kuluttajien poistotekstiili, jonka erilliskeräysvelvoite astunee voimaan 2023.

Yhteisiä haasteita kierrätysratkaisujen puute, logistiikka ja hajanainen tieto

Tarkempaan syyniin valittiin lopulta toimijakohtaisesti 3 tai 4 arvoketjua, jotka koettiin erityisen haasteellisiksi käsitellä. Keskityimme tarkastelemaan näiden materiaalivirtojen ongelmakohtia ja arvioimaan niiden oletettuja hiilidioksidipäästöjä.

Kartoituksessa selvisi, että alan toimijat jakavat useita yhteisiä haasteita. Materiaalille ei välttämättä ole toimivaa kierrätysratkaisua tai volyymi on liian pieni kannattavaan kierrätykseen. Materiaalin käsittely ja kuljetus vaatii liian paljon resursseja tai erikoisratkaisuja. Tieto materiaalin arvoketjusta saattaa myös olla hajanaista tai vaikeasti hallittavaa, jolloin toiminnan ennakointi vaikeutuu.

Aineistoista nousseiden haasteiden ratkaisemiseen aletaan uusia toimintamalleja tai teknologiota ILPO-hankkeen aikana. Työkaluina ovat mm. sparraukset, tutkimukset, selvitykset sekä innovaatioita tukevat kokeilupalveluhankinnat. Löydetyt ratkaisut ja kokeilujen tulokset tullaan jakamaan myöhemmin muun muassa circhubs.fi-sivustolla, joten pysy kuulolla!

Johanna Liipola, konseptisuunnittelija, Muotomyrsky Oy

Tuomas Alijoki, viestintäasiantuntija, Lounais-Suomen Jätehuolto