Circhubs

Yritys voi pian laskea itse hiilijalanjälkensä

Tampereen yliopiston tutkijat ja Gasum tekevät yhteistyötä kehittääkseen menetelmän, jolla kiertotalousalan yritykset voivat helposti arvioida toimintansa hiilijalanjäljen. Tutkimus selvittää myös, mitä hyötyjä hiilidioksidin talteenotolla voi saavuttaa. Suomen hiilidioksidipäästöjen arvopotentiaali voi olla jopa 2,5 miljardia euroa.

Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, muutaman vuoden päästä energiayhtiö Gasumin ja sen yhteistyökumppaneiden on helppo arvioida toimintansa ilmastovaikutuksia.

Gasum on mukana tutkimuksessa, jossa kehitetään uudenlainen menetelmä hiilidioksidijäljen laskemiseen. Sen avulla mikä tahansa kiertotalousalan yritys voi itse laskea tuotteidensa ja toimintansa hiilijalanjäljen.

Yritys voi esimerkiksi vertailla eri valmistusmenetelmien optimaalista tuotantotapaa ja laskea, mikä on taloudellisesti ja ilmaston kannalta järkevin.

Gasumin ympäristö- ja vastuullisuusasiantuntija Eeli Mykkänen luottaa siihen, että menetelmästä tulee käytännönläheinen ja kustannustehokas ja että sillä saa nopeasti arvioitua päästövähenemää.

– Kun yritys osaa itse laskea toimintansa ilmastovaikutukset, sen ei tarvitse teettää laajoja elinkaariarviointeja. Se säästää aikaa ja rahaa, Mykkänen sanoo.

Elinkaariarvioinnit vaativat runsaasti asiantuntijatyötä. Usein yritys ostaa työn konsulttifirmalta, joka tarvitsee taustatietoa ennen työn aloittamista. Tiedon jakaminen taas vaatii useita palavereja ja tiedon keräämistä – eli tulee kalliiksi.

Yhteistyökumppanit hyötyvät

Gasum on tunnettu biokaasun tuottaja. Lisäksi se muun muassa tuottaa lannoitteita, tarjoaa jätehuoltopalveluja ja myy uusiutuvaa sähköä. Yritys tekee säännöllistä yhteistyötä esimerkiksi jätehuoltoalan yritysten, logistiikkayritysten ja hankintoja suunnittelevien kuntayhtiöiden kanssa.

– Meidän etumme on, että myös yhteistyökumppanimme hyödyntävät uutta laskentamallia ja saavat helposti tietää toimintansa ja palveluidensa ilmastovaikutukset, Mykkänen sanoo.

Uusien laskentamallien avulla yritykset ja kunnat voivat tuoda esimerkiksi eri hankintojenilmastovaikutukset näkyviksi. Kun ilmastovaikutukset ovat tiedossa, Mykkänen uskoo, että yritykset ja kunnat haluavat ostaa entistä enemmän Gasumin palveluja, koska se tähtää kiertotalouden edistämiseen.

Pelkistetty malli riittää

Hiilidioksidipäästöjen laskentamallia kehittää kolmihenkinen tutkijaporukka Tampereen yliopistossa.

– Kiertotalouden arvoketjujen ilmastovaikutuksien arviointiin tarvitaan yksinkertaisia menetelmiä, jotka ovat kuitenkin riittävän laadukkaita, sanoo tutkimuksen vetäjä, energiatekniikan työelämäprofessori Tero Joronen.

Jorosen lisäksi tiimiin kuuluvat tutkijat Abhishek Singhal ja Krista Uusi-Kinnala. Tutkimus kestää puolitoista vuotta ja on osa 6Aika: ILPO-hanketta.

Perinteisessä elinkaariarvioinnissa pitää laskea kattavasti koko tuotannon aiheuttamat päästöt raaka-aineista ja kuljetuksesta tuotteen hävittämiseen. Uudessa hiilijalanjäljen laskentatavassa rajataan sitä, mitä analyysissä huomioidaan, ja keskitytään vain kaikkein vaikuttavimpiin seikkoihin.

– Me siis pelkistämme laskentatavan äärimmilleen.

Pelkistäminen sopii Jorosen mukaan erinomaisesti nimenomaan kiertotalouden tarpeisiin. Kiertotaloudessa raaka-aineet ja lopputuotteiden määrät vaihtelevat ja ovat usein määrältään niin rajallisia, että mittavien ja kalliiden laskelmien tekeminen ei ole järkevää tai edes mahdollista.

• 

• 

• 

Hiilidioksidin talteenotto kehittyy

Entä toimiiko pelkistetty hiilijalanjäljen laskentamalli? Sitä tutkijat testaavat eri keinoilla. Yksi niistä on selvittää, miten ja kuinka paljon biokaasuntuotannossa syntyvää hiilidioksidia voidaan ottaa talteen ja mitä hyötyä talteenotosta on.

Gasum ja sen Turussa Topinpuiston kiertotalouskeskuksessa sijaitseva biokaasulaitos ovat mukana myös tässä osassa tutkimusta.

Kun biomassaa mädätetään, prosessissa syntyy polttoaineeksi hyödynnettävän metaanin lisäksi hiilidioksidia. Hiilidioksidi vapautuu ilmakehään, minkä jälkeen osa siitä sitoutuu kasveihin. Kun hiilidioksidia kerätään, varastoidaan ja hyödynnetään, sitä saadaan pois kierrosta. Silloin puhutaan negatiivisista hiilidioksidipäästöistä.

Tutkimuksessa lasketaan sekä talteenotetun hiilidioksidimäärän aiheuttamat ilmastovaikutukset että sen niin sanottu arvopotentiaali.

– Menetelmä voi tulevaisuudessa olla merkittävä ilmastonmuutoksenvastaisessa taistelussa ja myös uusien liiketoimintamallien kehittämisessä, Tero Joronen sanoo.

”Kansantaloudellisesti merkittävä summa”

Biokaasuprosessissa valtaosa hiilestä sitoutuu biokaasuun, ja sivutuotteena syntyvän hiilidioksidin määrä jää verrattain pieneksi. Topinpuistossa Gasumin biokaasulaitoksella sitä syntyy arviolta 2 000 tonnia vuodessa. Joronen laskee sen rahalliseksi arvoksi pitkäaikaisessa varastoinnissa noin 200 000 euroa eli ”ei ihan hirveästi.”

Toisaalta hiilidioksidin talteenotto on hyvin yksinkertaista, sillä biokaasun puhdistuksessa saadaan sivuvirtana puhdasta hiilidioksidia. Se voidaan suoraan paineistaa talteenotettavaksi, ja menetelmä on kustannustehokas.

Aivan eri summiin päästään, jos puhutaan koko Suomen päästöistä. Suomen hiilidioksidipäästöt ovat 14 miljoonaa tonnia vuodessa. Jorosen mukaan päästöillä on karkeasti 2,5 miljardin euron arvopotentiaali.

– Se on jo kansantaloudellisesti merkittävä summa.

Tero Jorosen kaikki tutkimus tähtää ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Lisäksi hän kehittää erilaisia energiantuotannon tehokkuutta parantavia keksintöjä. Tampereen yliopiston innovaatiopalvelut palkitsi hänet vuonna 2020 Vuoden keksijä -tunnustuspalkinnolla. Siitä voi lukea lisää täältä.

Modernia liiketoimintaa

Toistaiseksi Gasum ei ota talteen biokaasun valmistuksessa syntyvää hiilidioksidia, mutta Eeli Mykkäsen mukaan uusien virtojen hyödyntäminen kiinnostaa yritystä. Monella Gasumin biokaasulaitoksella hiilidioksidi erotetaan jo biokaasusta hyvin puhtaana virtana, vaikka sitä ei vielä hyödynnetäkään.

Hiilidioksidin kääntäminen rahaksi ei ole yksinkertaista. Esimerkiksi varastoinnin mahdollisuuksia pitää kehittää vielä paljon.

– Tarvitaan uusia tekniikoita ja tuotantoreittejä, jotta hiilidioksidin hyödyntäminen olisi taloudellisesti kannattavaa, hän sanoo.

Kun sellaisia on kehitetty, mahdollisuuksia on monia. Gasum voisi Mykkäsen mukaan vaikka myydä hiilidioksidia eteenpäin tai investoida tekniikkaan, jolla voisi itse ottaa sen hyötykäyttöön.

– Lähitulevaisuudessa tämä voi olla jo hyvinkin kannattavaa.

Tulevaisuudessa hiilidioksidia voidaan mahdollisesti varastoida esimerkiksi betonimurskeeseen, tai sitä voidaan ottaa talteen ja hyödyntää muun muassa uusien polttoaineiden raaka-aineena, muovin valmistuksessa tai kasvihuoneviljelyssä. Betonin kykyä sitoa hiilidioksidia tutkitaan parhaillaan Topinpuistossa. Uutisen aiheesta voi lukea Topinpuiston verkkosivuilta.

Eeli Mykkänen kehottaa muitakin kiertotalousalan yrityksiä tekemään yhteistyötä tutkijoiden kanssa, jos sellainen mahdollisuus osuu kohdalle.

– Tutkimusyhteistyö on erittäin tärkeä osa kehitystämme. Voimme hyödyntää sitä suoraan liiketoiminnassamme.

Teksti Anne Ignatius / Noon Kollektiivi

Kuva Susanna Kekkonen / Noon Kollektiivi