Circhubs

Kiertotalouskeskus uusien kiertotalousinnovaatioiden alustana sekä biokaasun liikennekäytön mahdollisuudet – tuloksia 9.4.2019 pidetystä työpajasta

Huhtikuussa Oulussa ideoitiin toimintamallia Ruskon jätekeskukselle uusien kiertotalousinnovaatioiden alustana sekä pohdittiin biokaasun liikennekäytön mahdollisuuksia ja haasteita. Kiertokaaren ja Tampereen yliopiston yhdessä järjestämä työpaja pidettiin Oulun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa 9.4.2019. Tapahtuma järjestettiin osana EAKR-rahoitettua 6Aika-hanketta CircHubs – Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset.

Työpajan tavoitteena oli saattaa kiertotalouden asiantuntijoita yhteen, innovoida uudenlaista toimintamallia Ruskon jätekeskukselle sekä pohtia keinoja biokaasun liikennekäytön edistämiseen. Ennen työpajatyöskentelyä osallistujat johdatettiin aiheeseen eri asiantuntijoiden pitämillä lyhyillä alustuksilla. Tilaisuuden avasi Kiertokaaren Helmi Riihimäki, joka esitteli Ruskon aluetta ja sen tarjoamia mahdollisuuksia tällä hetkellä. Tämän jälkeen Katri Päivärinta Pöyryltä kertoi kiertotalousliiketoiminnasta, sen periaatteista ja potentiaalista. Matti Ojanpää Gasumilta puolestaan esitteli biokaasun mahdollisuuksia esityksessään.

Alustusten jälkeen vuorossa oli työpajaosio, josta vastasi Tampereen yliopisto. Työpaja koostui neljästä työpisteestä, joissa ideoitiin uusia ratkaisuja Ruskon kiertokeskuksen toimintoihin ja toimijoihin, tärkeimpiä kiertokeskuksen alueen suunnittelussa huomioitavia asioita, mahdollisuuksia lisätä raaka-aineen tuotantoa biokaasuprosessiin sekä keinoja lisätä kansalaisten yleistietoutta kaasuautoilusta.

Kiertotalousinnovaatioiden pilotointimahdollisuudet Ruskossa

Toinen työpajan pääteemoista keskittyi kiertotalousinnovaatioiden pilotointimahdollisuuksiin Kierokaaren ylläpitämässä Ruskon jätekeskuksessa. Ruskossa on tilaa uusille toimijoille, jotka voivat esimerkiksi vuokrata alueen käsittely- ja varastointikenttiä tai kenties jopa sijoittua pysyvästi alueelle. Pääteemassa kysyttiin osallistujilta, millaiset toiminnot ja toiminnat voisivat sijoittua Ruskon alueelle sekä millainen toimintamalli kasvavan keskuksen organisoimiseen tarvittaisiin.

Millaisia toimintoja ja toimijoita Ruskon jätekeskuksen alueelle voisi sijoittua?

Ruskon tarjoamia toimintamahdollisuuksia pohdittaessa jätekeskus nähtiin pilotit mahdollistavana alustana yrityksille. Rusko voisi olla testausalusta, jossa eri toimijat voivat testata uusia ratkaisujaan tai tehdä pilotteja pienessä mittakaavassa. Kokeilujen ohella Ruskon jätekeskuksen alue nähtiin potentiaalisena alustana käsitellä Oulun seudun eri materiaalivirtoja ja toisaalta kohtauttaa eri toimijoiden ylijäämäresursseja. Alueella voisi toimia jätteiden markkinapaikka, jossa yritykset voisivat ostaa ja vaihtaa toistensa materiaalivirtoja. Ruskon jätekeskus voisi tarjota yrityksille toimintamahdollisuuksia tuottamalla esimerkiksi murskaus-, jauhamis- ja seulontapalveluita kuten pelletointia tai mineraalivillan jauhamista. Kyseistä toimintaa voitaisiin myydä palveluna tai niiden toteuttamiseen voitaisiin tarjota vuokralaitteistoa. Ruskon jätekeskuksen houkuttelevuuden lisäämisen keinoiksi mietittiin alueen liiketoiminta- ja testausmahdollisuuksien entistä näkyvämpää markkinointia, tukipalveluiden tarjoamista alueen yrityksille sekä alueen palveluiden paketoimista selkeäksi toimintapaketiksi. Ruskossa on mahdollista tehdä esimerkiksi meluista tai pölyistä työtä, mistä kannattaa tiedottaa yrityksille entistä näkyvämmin.

Mitkä ovat tärkeimmät Ruskon jätekeskuksen alueen toimintamallin suunnittelussa huomioitavat seikat?

Toisella Ruskon jätekeskukseen keskittyneessä työpisteellä puolestaan pohdittiin jätekeskukselle sopivaa toimintamallia. Jätekeskuksen toimintamallin muodostuu kolmesta avaintekijästä: pilottialueesta, verkostosta ja alueen markkinoinnista. Keskeiseksi konseptiksi jätekeskukselle nähtiin sen tarjoamat mahdollisuudet yrityksille pilottialueena. Jätekeskuksen alueella on jo nykyisellään mahdollista tehdä monenlaista pilotointia, mutta työpajan osallistujat ehdottivat, että pilottialueesta tehtäisiin oma selkeä ja jäsennelty brändinsä, jotta toimintamalli olisi selkeä yrityksille. Toinen keskeinen teema Ruskon jätekeskuksen toimintamallissa on verkoston rakentaminen alueella nyt ja aikanaan toimivien yritysten välille. Ruskon jätekeskukselle ehdotettiin tietopankkia, josta löytyisivät kootusti tiedot alueella käsiteltävistä materiaaleista, siellä sijaitsevista yrityksistä sekä alueen tarjoamista mahdollisuuksista uusille toimijoille. Ruskon pilottialueen brändin ja verkoston ohella jätekeskuksen toimintamallin kolmas avaintekijä on alueen ja sen mahdollisuuksien aktiivinen markkinointi potentiaalisille yritystoimijoille. Markkinoinnin tavoitteena on luoda matala kynnys uusille toimijoille saapua alueelle, mikä edellyttää monikanavaista viestintää. Erilaisia viestintätapoja ovat muun muassa erilaiset Ruskossa järjestettävät tapahtumat, tietoiskut ja esimerkkikuvaukset alueen mahdollisuuksista esimerkiksi Kiertokaaren verkkosivuilla.

Biokaasun liikennekäyttö

Toinen työpajan pääteemoista keskittyi biokaasun liikennekäytön edistämiseen. Työpisteillä kysyttiin osallistujilta, miten biokaasun raaka-aineen eli erilliskerätyn biojätteen määrää voitaisiin kasvattaa, miten tietoisuutta kaasuautoilun mahdollisuudesta voitaisiin lisätä ja siihen liittyviä ennakkoluuloja hälventää sekä millaista markkinointia, viestintää ja tiedotusta biokaasun suhteen tulisi tehdä ja millaiselle kohderyhmälle.

Miten raaka-aineen eli erilliskerätyn biojätteen määrää voidaan kasvattaa?

Keräysjärjestelmien helppoutta ja yhteneväisyyttä tulisi lisätä siirtymällä asukkaan kilpailuttamasta järjestelmästä kunnan kilpailuttamaan järjestelmään. Niin ikään jätehuoltomääräykset ja valvonta ovat tehokkaita toimintatapoja ohjata asukkaiden ja yritysten lajittelukäyttäytymistä. Vaihtoehdoksi ehdotettiin jopa biojätteen keräämisen vaatimista tai rahallisen kannustimen asettamista erilliskeräykselle. Biojätteen keräyksen lisäämiseksi valistus, neuvonta ja opastus ovat olennaisia tekijöitä, sillä jätteiden lajittelu oikeisiin astioihin on tärkeää. Esimerkiksi ravintoloissa asiakkaita voitaisiin ohjata entistä enemmän biojätteen erotteluun muista roskista. Tähän tarkoitukseen ehdotettiin I love muovi -kampanjan tyylistä vaihtoehtoa, jossa biojätteen lajittelusta ja keräämisestä tehtäisiin oma positiivinen, osallistava ilmiönsä. Asiaa voitaisiin yritysten suuntaan edistää osaltaan biojätteen erilliskeräyksestä myönnettävällä sertifikaatilla, jolla yritykset voisivat erottautua viestinnässään. Kolmantena biojätteen keräyksen kasvattamisen edellytyksenä nähtiin läpinäkyvä ja kattava tiedonkulku. Biojätteen kerääjän kannalta tämä tarkoittaa esimerkiksi keräysjärjestelmään asennettavia antureita, jotka mittaisivat biojätteen määrää ja helpottaisivat näin keräysten oikea-aikaista järjestämistä. Biojätekeräyksen ja -käsittelyn taustojen avaamisella nähtiin myös olevan mahdollisuus vaikuttaa kuluttajien käyttäytymiseen ja avata oikean lajittelun tärkeyttä heille.

Miten voidaan lisätä tietoisuutta kaasuautoilun mahdollisuudesta ja toisaalta hälventää siihen liittyviä ennakkoluuloja?

Yleisen tietoisuuden lisääminen kaasuautoilun perusteista koettiin tärkeäksi. Tämä tarkoittaa viestimistä siitä, mitä kaasuautoilu oikeastaan on, miten kaasuauto toimii ja miltä kaasuautoa tuntuu ajaa. Tietoisuuden lisäämiseen pyrkivässä viestinnässä on huomioitava erilaiset ja eri-ikäiset kuluttajat erilaisine taustoineen. Eri ryhmille tulisi kullekin kohdistaa juuri heille räätälöityä markkinointia kaasuautoilun mahdollisuuksista. Niin ikään kuluttajien kynnystä tutustua kaasuautoiluun voitaisiin madaltaa erilaisin markkinointitempauksin ja koeajotapahtumin. Myös julkiset toimijat ja suuryritykset voivat näyttää tietä ja toimia edelläkävijöinä kaasuautoilun lisäämisessä toisaalta omalla esimerkillään, toisaalta jakeluverkkoa kehittämällä. Niin ikään kaasuautoilua voidaan myös pyrkiä lisäämään konvertointimahdollisuudella ja taloudellisilla tuilla.

Yhteenveto

Tapahtumassa kertyi runsaasti uusia ideoita ja keskustelunavauksia. Tulosten yhteenvetotilaisuudessa esiteltävänä olikin joukko uusia ideoita Ruskon jätekeskuksen toimintamallin kehittämiseen sekä biokaasun liikennekäyttöön. Jätekeskuksen toimintamallin avaintekijöiksi tunnistettiin fyysinen pilottialue, alueeseen liittyvä toimintaverkosto sekä alueen markkinointi. Biokaasuun keskittyneissä työpisteissä puolestaan ideoitiin biojätteen keräämiseen systemaattinen vuosikello, jonka kehittämisessä tulisi huomioida keräämisen tekeminen helpoksi asiakkaille sekä ”pienistä puroista syntyy joki” -ajattelumalli. Biokaasun liittyvän tiedosta tulisi toisaalta tiedottaa aktiivisesti asiakkaille sekä toisaalta sitä tulisi hyödyntää Ruskon alueen toiminnan kehittämisessä.

Lisätietoa

Tapahtuman osallistujien keskuudessa oltiin kiinnostuneita aiheiden jatkokehitysmahdollisuuksista. Jatkoaskeliin apua saa tapahtuman järjestäneestä CircHubs-verkostosta. CircHubs tarjoaa kiertotalousaiheista koulutusta ja pyrkii lisäämään tietoutta kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksista (seminaarit, koulutuspäivät, sparrauskeskustelut). Lisäksi CircHubs toimii fasilitaattorina monialaisten toimijaverkostojen luomisessa sekä valtakunnallisen ja paikallisen tason vuoropuhelun aloittamisessa (työpajat, toimijoiden omien verkostojen hyödyntäminen).

Ota yhteyttä, ja viedään kiertotalous käytäntöön!

Ruskon jätekeskuksen alueen mahdollisuudet: Helmi Riihimäki, ympäristöpäällikkö, Kiertokaari, helmi.riihimaki@kiertokaari.fi

Työpajat, kiertotalousliiketoiminnan edistäminen: Jarmo Uusikartano, kiertotalousprojektitutkija, Tampereen yliopisto / Hervannan kampus, jarmo.uusikartano@tuni.fi

Työpaja järjestettiin osana EAKR-rahoitettua 6Aika-hanketta CircHubs – Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset.