Jätteiden hyödyntämisessä on rutkasti potentiaalia – ja haasteita

Kiertotaloudessa tuotteita, materiaaleja ja resursseja hyödynnetään mahdollisimman pitkälle ja jätteen määrää pyritään minimoimaan. Hyödyntämällä jätettä mahdollisimman hyvin säästetään myös luonnonvaroja. Kiertotaloudessa jäte on resurssi ja tulonlähde, joko sen tuottajalle tai toiselle toimijalle. Erilaisten materiaalien jatkohyödyntämisessä on kuitenkin haasteita.

Maa- ja biomassojen hyödyntämisen haasteina kuljetus ja tiedonkulku

Swecon tuottaman biomassaselvityksen mukaan pelkästään Tampereen seudulla tuotetulla biomassalla on valtava biokaasupotentiaali – sillä saataisiin katettua tarpeeksi biokaasua koko Suomeen vuodeksi. Potentiaalisia biomassaraaka-aineita ovat esimerkiksi eläinten lanta ja teuras- ja leipomojäte. Materiaalit päätyvät muun muassa lannoitteeksi, rehuksi ja polttoaineeksi. Haasteena biomassan hyödyntämisessä on kalliit kuljetuskustannukset.

Pöyryn tuottaman maamassaselvityksen mukaan suurimpana haasteena on tiedon tallentaminen ja hankkiminen. Kun systemaattisesti tehtyä tiedon tallentamista ei ole tehty, ei voida myöskään hyödyntää kaikkea hyödynnettävissä olevaa jätettä. Tieto jätteestä auttaisi tunnistamaan maamassat, joilla on arvoa ja myös ne massat, joita pitäisi käsitellä, jotta niitä voitaisiin jatkokäyttää. Heikkolaatuisten maamassojen tunnistaminen on tärkeää, sillä niitä voi puhtaana käyttää esimerkiksi viherrakentamiseen. Myöskään alueiden kaavoituslaskelmissa ei ole huomioitu maamassojen käyttöä tarpeeksi eikä niiden hyödyntäminen ole suunnitelmallista. Kiertotalousnäkökulman voisi vaikkapa lisätä tonttien vuokraus- tai ostoehtoihin.

Lietteiden sisältämät ravinteet ongelmana hyötykäytölle

Paperitehtaan jätevedenpuhdistuksessa syntyvän kuitusavilietteen koostumus vaihtelee tehtaiden välillä. Pöyryn tuottaman kuitusavilieteselvityksen mukaan Oulussa liete sisältää kalsiumkarbonaattia ja selluloosakuitua. Kiertokaari on hyödyntänyt kuitusavilietettä maarakentamisessa kaatopaikan pohjarakenteen tiivistyskerroksessa korvaamassa neitseellisiä raaka-aineita. Tämän tyyppinen maarakentaminen on vähenemässä ja siksi kuitusavilietteen hyödyntäminen luo potentiaalin uusien innovaatioiden kehittämiselle.

Jätevedenpuhdistusprosessissa syntyvää puhdistamolietettä voi hyödyntää lannoitteena, biokaasuna tai maanparannusaineena, mutta pyrolyysi-menetelmällä käsiteltynä sitä voisi käyttää myös sementin, betonin tai lasin raaka-aineena tai esimerkiksi tien päällystykseen. Puhdistamolietteen valtava määrä pitäisi pystyä hyödyntämään ensisijaisesti maataloudessa, koska siinä sen sisältävät ravinteet saadaan pidettyä ruuantuotannon kierrossa. Viherrakentamisessa puhdistamoliete aiheuttaa rehevöitymistä, kun ravinteet huuhtoutuvat pintavesiin. Toisaalta sen käyttö maataloudessakaan ei ole ongelmatonta, sillä se sisältää raskasmetalleja ja muita haitta-aineita. Puhdistamolietteiden käyttöä pitäisi siis tehostaa ja niiden käsittelyä parantaa ravinteiden kierrättämisen näkökulmasta.

Haja-asutuksesta syntyvät sako- ja umpikaivolietteet muodostavat noin 30% yhdyskuntien kokonaislietemäärästä ja niitä hyödynnetään lannoitteena, biokaasuna ja maanparannusaineena. Lietteen ravinteita kierrätetään käyttämällä niitä peltolevityksessä, uudelleenkäsiteltynä lannoitevalmisteena sekä samankaltaisesti pyrolyysi-menetelmällä käsiteltynä kuin puhdistamolietettäkin. Sako- ja umpikaivolietteiden hyödyntämisen haasteet liittyvät lähinnä kuljetuksen kustannuksiin ja hiilidioksidipäästöihin sekä lietteen kuljetuksia ja käsittelyä koskevaan tiedonkulkuun. Paras hyötysuhde saadaan, kun lietettä käytetään energiana, mutta uusien innovaatioiden myötä sako- ja umpikaivolietteen käyttöä maataloudessa voitaisiin tehostaa.

Lähteet:
https://circhubs.fi/tietopankki/sako-ja-umpikaivolietteet/
https://circhubs.fi/tietopankki/puhdistamoliete/
https://circhubs.fi/tietopankki/kuitusaviliete/
https://circhubs.fi/tietopankki/tampereen-materiaalivirtaselvitys-maamassat/
https://circhubs.fi/tietopankki/biomassaselvitys-tampereen-seudulla/
https://circhubs.fi/wp-content/uploads/2018/05/Maarakentamisen-kiertotalousty%C3%B6paja_tulokset.pdf

Lue seuraavaksi

Suomella on vielä matkaa EU:n kierrätystavoitteisiin

Yhdyskuntajätteen kierrätysasteen parantaminen vaatii kierrätyksen tehostamista. Haasteena on esimerkiksi toimivien kierrätysmahdollisuuksien järjestäminen harva-asutusaluille. Mahdollisuuksia ja […]