Jaa artikkeli

Sako- ja umpikaivolietteet

05.03.2018 | CircHubs

 

Materiaalikuvaus ja määräarviot

Suomessa syntyy vuosittain noin 242 000 000 tonnia jätevesiviemäriverkoston ulkopuolisia haja-asutuslietteitä eli sako- ja umpikaivolietteitä. Nämä haja-asutuksesta syntyvät lietteet muodostavat noin 30% yhdyskuntien kokonaislietemäärästä (Sitra 2007.)

Kuutoskaupunkialueista Turun seudulla on erityisen paljon haja-asutusalueita ja siksi myös sako- ja umpikaivolietteitä syntyy verrattain paljon muihin seutuihin verrattuna. Turun seudulla syntyy maakuntatasolla (eli Varsinais-Suomessa) vuosittain noin 100 000 m3 sako- ja umpikaivolietteitä. Tästä keräämättä jää arvioin mukaa 28 000 m3 (Varsinais-Suomen Liitto 2017). Suurin osa kerätystä lietteestä on vettä, ja lähteestä riippuen 5-20% eli yhteensä 5 000-20 000 m3 materiaalista on hyödynnettävää kuiva-ainesta (Sitra 2007,  Valonia 2014a.) Arvion mukaan alueen sako-ja umpikaivoissa on kaiken aikaa noin 15 tonnia fosforia ja 121 tonnia typpeä. Määrällä lannoittaisi 1000 hehtaaria varsinaisuomalaista peltoa (Valonia 2014b.)

Lietteitä voidaan käsitellä usealla eri tavalla: kompostoimalla, mädättämällä, kemiallisella käsittelyllä, termisellä kuivauksella tai polttamalla. Lietteitä voidaan hyödyntää lannoitteena, biokaasuna tai maanparannusaineena (Roponen 2013). Mädättämällä lietteestä saadaan biokaasua. Biokaasua voidaan hyödyntää joko lämmityksessä, lämmön ja sähkön yhteistuotannossa tai liikennepolttoaineena. (Sitra 2007.) Lietteen sisältämät ravinteet saadaan kiertoon käyttämällä se paikallisesti peltolevityksessä. Liete voidaan myös esikäsitellä, kompostoida ja myydä lopulta lannoitevalmisteena. (Valonia 2014b.)Lietettä voidaan käsitellä myös pyrolyysi-menetelmällä, minkä jälkeen poltettua lietetuhkaa voidaan käyttää raaka-aineena sementin, betonin, lasin ja lasi-keramiikan tuotantoon, tien päällystykseen, maarakentamiseen, maaperän parantamiseen, sorbenttina käyttämiseen ja puhdistamolietteiden käsittelyyn tai ruoppausmassojen stabilisoimiseen (Elomaa 2015).

Valtaosa Varsinais-Suomen kiinteistöjen lietteistä kuljetetaan jätevedenvastaanottopaikoille käsiteltäväksi tai Turun Topinojalla sijaitsevalle Gasum Oy:n biokaasulaitokselle mädätettäväksi, missä biokaasusta tuotetaan sähköä ja kaukolämpöä. Kiinteästä jäännöksestä jalostetaan multaa sekä maanparannusainesta. Myös lingolta saatavasta rejektivedestä otetaan ravinteita talteen typpikonsentraattina (Gasum 2017).

Innovaatiotarpeet

Sako- ja umpikaivolietteet ovat jätelaissa mainittuja yhdyskuntajätteitä, joiden jätehuoltovastuu on kunnilla. Viemäriverkoston ulkopuolella olevien vakituisten asuntojen ja vapaa-ajanasuntojen sakokaivot on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa. Umpisäiliöt tyhjennetään aina tarvittaessa. Kun lietekaivot tyhjennetään ja lietteet käsitellään asianmukaisesti, niiden aiheuttama ympäristökuormitus vähenee merkittävästi. Yksityiset yritykset suorittavat lietteenkeräyksen asukkaiden ilmoitusten perusteella.  Koska ilmoitus on asukkaiden vastuulla, on olemassa riski, että kaivojen tyhjennystä ei tehdä säännöllisesti tai ollenkaan. Pahimmassa tapauksessa keräämättä jäänyt liete on voinut joutua ympäristöön tai käsitelty harmaan talouden piirissä.  (Lounais-Suomen jätehuolto 2017.)

Sako- ja umpikaivolietteisiin liittyy siten seuraavia innovaatiotarpeita, joiden avulla voitaisiin tehostaa niiden keräystä ja käsittelyä:

  • Kuiva-aineen ja veden erottaminen toisistaan jo ennen kuljetusta
  • Kuljetuksien keskitetty koordinointi tai organisoituminen
  • Sako- ja umpikaivojen tyhjennysasteen lisääminen
  • Lietekuljetusten, säiliöiden ja käsittelyn tarkka tilastointi
  • Mahdollisimman tehokkaat käsittelyratkaisut

Innovaatiotarpeet liittyvät pääsääntöisesti kuljetusten tehostamiseen, sillä raskas tieliikenne aiheuttaa merkittäviä hiilidioksidipäästöjä ja kuljetuksista aiheutuu kustannuksia. Kannattava maksimaalinen kuljetusmatka biokaasulaitoksille on yhdyskuntien lietteiden osalta 150–250 km (Pöyry 2008). Jätevesilietteen tehokas kuljettaminen tai mahdollinen paikallinen hyödyntäminen vähentää kokonaisajomäärää, mikä säästää rahaa ja ympäristöä.

Esimerkiksi kuiva-aineen ja veden erottaminen toisistaan jo ennen kuljetusta vähentäisi kuljetusten tarvetta. Parantamalla tilastointi- ja rekisteröintimenetelmiä kuljetukset voitaisiin hoitaa kokonaisvaltaisemmin ja tehokkaammin. Esimerkiksi vuonna 2012 vain noin 30% Varsinais-Suomessa toimineista kuljetusyrittäjistä oli rekisteröitynyt jätehuoltorekisteriin ja lietesäiliöiden tyhjennysten rekisteritiedot kattoivat vain noin 22% kaikista viemäröidyn alueen ulkopuolella olevista kiinteistöistä (Valonia 2013).

Lietteen käsittely on koordinoitava hyvin vastaanottopaikoissa ja laitoksissa, joihin lietettä tuo usea kuljetusyrittäjä. Koordinointi takaa sekä varastotilan että syötemateriaalin riittävyyden. Lietteenkuljetuksen kustannuksia lasketaan suunnittelemalla ajoreitit huolellisesti. Tiedonkulkua on syytä parantaa, jotta lietteiden saapuminen käsittelylaitokselle voidaan ajoittaa ja suunnitella käytössä olevaan kalustoon nähden taloudellisesti (Sitra 2007).

 

Liiketoimintaan liittyvät haasteet ja mahdollisuudet

Suomessa toimii muutama yrittäjä, joka käsittelee keräämiään haja-asutusalueiden lietteitä ja levittää ne pelloilleen lannoitteeksi. Oikeissa olosuhteissa tilakäsitellyt lietteet voidaan turvallisesti ja taloudellisesti sijoittaa pelloille ja koko toiminta on kannattavaa ja ympäristöystävällistä. Lietteiden hyötykäyttö vähentää epäorgaanisten lannoitteiden käyttötarvetta ja sitä myöten parantaa Suomen lannoiteomavaraisuutta. Loppusijoitus pelloille on alueilla edullisempi vaihtoehto kuin lietteiden kuljetus vastaanottopisteeseen ja vastaanottopisteiden maksujen maksaminen. Putsareista pellolle -hankkeen kokemusten pohjalta lietteiden kasviravinteiden arvo jää kuitenkin vähäiseksi suhteessa toiminnasta aiheutuviin kustannuksiin. Hajalietteet osoittautuivat ravintosisällöltään yllättävän mataliksi. Toiminnalla on kuitenkin potentiaalia lisätä maaseudun elinkeinomahdollisuuksia. (Valonia 2014b).

Ruuhelan (2017) tarkastelussa vertailtiin vedetöidyn puhdistamolietteen kompostointia, mädätystä, termistä kuivausta, pyrolyysiä ja polttoa. Hiilijalanjälkitarkasteluiden perusteella parhaaksi menetelmäksi osoittautui mädätys, sillä prosessin energian tuotto on suurempi kuin kulutus. Muodostuva energia voidaan käyttää esimerkiksi sähkön ja lämmön yhteistuotantoon tai biometaanin valmistukseen. Myös lietteen polton energiatase oli positiivinen, mutta lietteestä menetetään kaikki typpi, mikä tekee tästä prosessista mädätystä huonomman vaihtoehdon.

Mädätyksen taloudellinen kannattavuus riippuu usein tuotetun sähkön hinnasta (Kangas ym 2011). Paras tuotto mädättämällä tuotetulle biokaasulle saadaan liikennekäytössä, arviolta 50 €/MWh. Toiseksi kannattavinta on sähkön ja lämmön yhteistuotanto, joka tuottaa n. 10–15 €/MWh. Vähiten kannattavaa on biokaasun muuntaminen lämmöksi n. 10 €/MWh (Pöyry Environment Oy 2007).

 

Lähteet

Gasum 2017. Verkkosivut. Turun biokaasulaitos.

Elomaa T. 2015. Kartoitus Kaakkois-Suomen jätelietteistä, lietteen tuottajista ja käsittelymenetelmistä. Diplomityö. Lappeenrannan teknillinen yliopisto,

Kangas A., Lund C., Liuksia S., Arnold M., Merta E., Kajolinna T., Carpén L., Koskinen P. ja Ryhänen T. Energiatehokas lietteenkäsittely SUOMEN YMPÄRISTÖ 17 | 2011

Lounais-Suomen jätehuolto 2017. Lietteiden keräys.

Pöyry Environment Oy. 2007. Lietteenkäsittelyn nykytila Suomessa ja käsittelymenetelmien kilpailukyky –selvitys.

Pöyry 2008. Yhdyskuntien ja haja-asutuksen jätevesilietteiden, eloperäisten jätteiden ja lannan hyötykäyttö.

Roponen M. 2013. Sako- ja umpikaivolietteiden nykytilanteen ja ongelmien kartoitus. Case: Jätelautakunta Kolmenkierto. Lahden ammattikorkeakoulu, Opinnäytetyö

Ruuhela 2017. Puhdistamolietteen käsittelyn hankinnan laatukriteerien kehittäminen. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. RAPORTTEJA 18 | 2017

Sitra 2007. Lietteenkäsittelyn nykytila Suomessa ja käsittelymenetelmien kilpailukyky -selvitys.

Valonia 2013. Julkaisematon selvitys sako- ja umpikaivolietetyhjennysten järjestämisestä Turun seudun jätehuolto oy:n osakaskunnissa. Turku 2013. Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunnan arkisto.

Valonia 2014a. Haja-asutuksen sako- ja umpikaivolietteiden peltolevitys. Youtube-kanava.

Valonia 2014b. Haja-asutuksen sako- ja umpikaivolietteiden tilakäsittely ja käyttö maataloudessa. Putsareista pelloille -hankkeen opas

Varsinais-Suomen liitto 2017. Varsinais-Suomen materiaalivirtojen potentiaali kiertotalouden näkökulmasta.