Liiketoimintaa kiertotaloudesta
EU on asettamassa vuosittaista vaatimusta tuotteiden uudelleenkäytön raportoinnille. Raportoinnin tarkemmat vaatimukset eivät vielä ole selvillä, mutta asetuksen myötä Suomeenkin syntyy uudenlainen tarve saada aiempaa täsmällisempää tietoa uudelleenkäytöstä. Nykyinen materiaalivirtoja koskeva tilastointi keskittyy muun muassa siihen, paljonko tavaroita myydään tai minkälaisia jätevirtoja vastaanotetaan jäteasemilla. Uudelleenkäytön markkinoista ei ole saatavilla yhteismitallista seudullista tai valtakunnallista tietoa. Mikä on uudelleenkäytön nykytila Suomessa? Mitä tuotteita käytetään uudelleen, missä määrin ja mitä kehitysmahdollisuuksia uudelleenkäyttöön liittyy?
6Aika Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset -hankkeen (CircHubs) puitteissa tehtiin selvitys uudelleenkäyttöön päätyvistä tavaravirroista. Selvityksen yhteydessä pohdittiin muun muassa, miten tavarat kiertävät käyttäjältä toiselle. Entä mitä laskennassa tulisi ottaa huomioon? Kirpputoreilla ja ryhmissä sosiaalisessa mediassa myydyt tavarat ainakin, mutta entä tuotteet, jotka siirtyvät tuttaville ilman välikäsiä? Myös se on mitä suurimmassa määrin uudelleenkäyttöä, mutta vaikeasti tilastoitavissa.
Nyt julkaistussa uudelleenkäyttöselvityksessä kerättiin tietoa kirpputoreilta, kierrätyskeskuksilta ja vertaisverkkokauppatoimijoilta. Ulkopuolelle jätettiin kaikki ilman välikäsiä tapahtuva tuotteiden myynti, antiikkiliikkeet, huutokaupat, kirjastojen annetaan-pisteet sekä käytettyjä tuotteita myyvät kaupat. Näin olleen selvitys antaa vain osittaisen uudelleenkäyttöön päätyvistä tavaravirroista, todellisten määrien ollessa suurempia. Toisaalta selvitys antaa kuitenkin ainutlaatuisen kuvan uudelleenkäyttövirroista valittujen tuoteryhmien osalta; näitä tietoja voidaan toivottavasti hyödyntää myös myöhemmissä selvityksissä ja uudelleenkäytön lisäämiseen tähtäävissä toimissa.
Andrea Weckman, projektisuunnittelija, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY
Kuvat: HSY / Suvi-Tuuli Kankaanpää