Jaa artikkeli

Yhteistyö tuo tehoa yritysalueen ilmastotyöhön

30.11.2021 | CircHubs

6Aika: ILPO -hankkeen opit koottiin ilmastopositiivisen yritysalueen malliksi, joka tehostaa kiertotaloutta ja vähentää päästöjä. Turun Topinpuistossa pilotoitua mallia voidaan nyt soveltaa muuallakin. Tuore julkaisu antaa tukea siihen, miten edetä yritysalueen ilmastotyössä.

Isoissa yrityskeskittymissä kuluu sähköä ja polttoaineita. Ihmisiä ja tavaraa kulkee, syntyy hiilidioksidipäästöjä ja erilaisia sivuvirtoja. Miten energiankäyttöä voisi parhaiten tehostaa, logistiikkaa sujuvoittaa ja saada materiaalit kiertoon?

Yhteistyö on yksi avain. Turun Topinpuiston kiertotalouskeskuksessa kehitettiin yritysalueen yhteiseen toimintaan uudenlainen malli osana 6Aika: ILPO -hanketta.

Alueen päästölähteet ja mahdolliset hiilinielut tunnistettiin ja yritysten tilannetta kartoitettiin kyselyllä. Sitten mietittiin, millä keinoin päästöjä voisi vähentää. Tavoitteet ja ratkaisut koostettiin yhdessä konsulttitoimisto AFRYn kanssa ilmastopoluksi, joka toimii nyt konkreettisena toimintasuunnitelmana alueen yrityksille.

Samalla työn pohjalta syntyi yleinen ilmastopositiivisen yritysalueen malli, jota myös muut yritysalueet voivat vastedes hyödyntää matkallaan kohti vähäpäästöisempää toimintaa.

Turun lisäksi ratkaisuja on etsitty ja kokeiltu yritysverkostoissa Vantaan ja Tampereen seudulla. Hankkeen tavoitteena oli paitsi auttaa yrityksiä löytämään vähäpäästöisempiä toimintatapoja, sitä kautta myös edistää kaupunkien ilmastotavoitteita.

Seuraavaksi tarkoitus on tehdä mallia laajemmin tunnetuksi ja löytää sille uusia sovelluskohteita eri puolilla maata.

”Me Turussa toivomme, että malli nyt siirtyisi uudenlaisillekin alueille ja verkostoihin, jolloin se tukisi laajasti hiilineutraali Turku 2029 -tavoitteen saavuttamista”, ILPO-hankkeen projektipäällikkö, Turun kaupungin erityisasiantuntija Outi Laikko sanoo.

Kuva: Turun kaupungin Outi laikko ja Iris Kriikkula iloitsevat vasta valmistuneesta ilmastopositiivisen yritysalueen mallista.

Suunnitelmista tekoihin

Matka kohti hiilineutraaliutta tapahtuu mallissa vaiheittain. Aluksi hahmotetaan nykytilanne: tunnistetaan päästölähteet ja tehdään päästölaskentaa.

Seuraavaksi ideoidaan, suunnitellaan ja asetetaan alueelliset tavoitteet yhdessä, esimerkiksi työpajoissa. Paljonko päästöjä pitäisi ja on mahdollista vähentää tai hiiltä sitoa? Kuka vastaa toimista?

Kolmannessa vaiheessa yritykset tekevät sovitut toimet yhdessä tai kukin itsenäisesti. Työ voi toteutua esimerkiksi erilaisten kokeilujen ja pilottihankkeiden kautta.

Lopuksi vielä seurataan toteutuvia päästöjä, päivitetään tarvittaessa toimia sekä kompensoidaan jäljelle jääviä päästöjä, jotta tavoitteet saavutetaan.

Vaikka malli vaiheineen voi kuulostaa abstraktilta, se on Laikon mukaan pilkottavissa yksinkertaisiksi palasiksi. Lopulta kyse on käytännön ilmastoteoista, joita yhdessä voidaan tehdä.

Yritykset hankkivat uusiutuvaa sähköä, lisäävät koneiden yhteiskäyttöä tai miettivät, miten kuljetuksia alueella voi tehostaa. Ne voivat vaikkapa varmistaa, etteivät autot pörrää turhaan ympäriinsä tai suosia vähäpäästöistä käyttövoimaa kuten kaasua tai sähköä.

Askel päästöjen vähentämisestä eteenpäin on hiilen sidonta, jossa Laikko näkee jatkossa kiinnostavia mahdollisuuksia. Voitaisiinko jo rakentamisvaiheessa valita esimerkiksi materiaaleja siten, että alue itsessään myös sitoo hiiltä?

Askelmerkit valmiina

Yritysalue on hyvä kohde aloittaa ilmastotyötä, onhan se laajempi kokonaisuus kuin yksittäinen yritys. On tehokkaampaa, kun kerralla saadaan monia tekijöitä mukaan haasteeseen.

Miksi sitten pilotointikohteeksi valikoitui juuri Topinpuisto?

Kiertotalouskeskuksessa toimii useita jätehuolto- ja kierrätysalan yrityksiä. Toiminta on lähtökohtaisesti sellaista, että ympäristönsuojeluun ja toiminnan haittojen vähentämiseen on luontevaa panostaa. Lisäksi Topinpuiston alueella on Laikon mukaan hyvät perinteet strategiselle yhteistyölle ja vahvaa kiinnostusta kehittää yhteisöä ja alueen brändiä.

Nyt Topinpuistosta odotetaan yhtä tukijalkaa koko alueen ilmastotyölle. Se, miten polku tästä etenee, jää yritysten oman jatkotyön varaan.

Alueella on hyvin erikokoisia yrityksiä, joilla on erilaiset resurssit, Turun kaupungin projektiasiantuntija Iris Kriikkula huomauttaa. Kaikilla ei ole välttämättä heti edellytyksiä tehdä isoja ilmastotekoja, toteuttaa kattavaa päästölaskentaa tai sitoutua tiettyihin lukuihin.

”Mutta heillä on nyt ne askelmerkit, miten edetä”, Kriikkula sanoo.

Olennaista on, että aletaan toimia mallin mukaisesti, viestitään siitä muille ja haastetaan toimintaan.

”Prosessi itsessään, keskustelu ja jatkuva toiminnan parantaminen on tärkeintä. Yhdessä miettimällä voidaan ratkaista asioita”, Outi Laikko painottaa.

Tehokkuutta ja kilpailuetua

Jokaisella yrityksellä on toki omatkin verkostonsa ja ilmastotavoitteensa. Etenkin suuremmilla yrityksillä on yleensä jo toimintamallit eri puolilla maata tai maailmaa toimiville yksiköilleen.

Silti myös tietyn yritysalueen sisällä tehty työ voi tuoda lisäarvoa, Laikko ja Kriikkula uskovat.

Samalle alueelle on yleensä keskittynyt yrityksiä, joilla on paljon samankaltaista toimintaa. Jo fyysinen läheisyys tekee yhteistyöstä luontevaa.

”Se mahdollistaa esimerkiksi sivuvirtojen tehokkaan hyödyntämisen. On kiertotalouden näkökulmasta logistisesti järkevää, että materiaalivirta kiertää alueen sisällä”, Kriikkula sanoo.

Myös esimerkiksi energiankäytössä yhteisillä ratkaisuilla voidaan saavuttaa säästöjä.

Brändiarvoakin sillä on, kun alue voi kokonaisuudessaan profiloitua vastuullisuusasioissa. Ilmastotyö on myös kilpailuetu. Yrityksiltä aletaan yhä enemmän vaatia, että esimerkiksi hiilijalanjälki on laskettu.

Avoin yhteistyö hyödyttää kaikkia

Hankkeessa on huomattu, että yksittäisen veturiyrityksen rooli voi olla merkittävä. Asiat vauhdittuvat, jos joku, jolla on valmiiksi enemmän resursseja ja osaamista, ottaa selkeästi vetovastuuta.

Esimerkiksi Topinpuistossa Lounais-Suomen Jätehuolto on vetänyt aktiivisella toiminnallaan muitakin mukaan, Kriikkula sanoo.

Välttämätön osa mallia on toimiva yhteistyö ja vuoropuhelu: säännöllisin väliajoin kokoonnutaan yhteen muistelemaan, mitkä tavoitteet olivat, missä nyt mennään ja mitä vielä tarvitsee tehdä.

Kriikkulan mukaan yhteisten ratkaisujen hakeminen edellyttää luottamuksellisia välejä ja avoimuutta – vaikka olisikin myös yrityssalaisuuksia, joista halutaan pitää kiinni.

”Juuri kiertotalous ja ilmastotoimet ovat alue, jossa yhteistyötä kannattaa ehdottomasti tehdä. Jokainen yritys voi hyötyä siitä myös taloudellisesti”, Kriikkula sanoo.

Topinpuistossa palaute mallin kehittämisestä on ollut kautta linjan kiittävää, vaikka kaikki yritykset eivät olleetkaan yhtä aktiivisesti mukana työpajoissa. Tänä päivänä kaikki hiilijalanjälkeen ja päästölaskentaan liittyvä kiinnostaa.

”Yrityksissä nähdään, että tämä on se suunta, mitä ympäröivä yhteiskunta ja maailma odottaa”, Laikko sanoo.

Kuva: Näin rakentuu ilmastopositiivinen yritysalue.

Kolme vinkkiä kohti ilmastopositiivisuutta

1. Ilmastokysely auttaa lähtötilanteen selvittämisessä. Sillä saadaan arvokasta tietoa alueen toimijoiden energian ja materiaalien käytöstä, logistiikasta ja liikkumisesta sekä osaamisesta ja resursseista.

2. Priorisointi ja aikataulutus auttaa jäsentämään käytännön työtä: mitkä toimet voidaan ja kannattaa tehdä heti, mitkä keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä?

3. Hiilinielujen tunnistaminen helpottaa hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisessa. Voidaanko alueella poistaa hiiltä ilmasta esimerkiksi lisäämällä kasvillisuutta tai käyttämällä hiiltä sitovia rakennustuotteita?

Lataa julkaisu Ilmastopositiivisen yritysalueen malli

Teksti: Anna Tommola / Noon Kollektiivi

Kuvat: Suvi-Tuuli Kankaanpää

Lue seuraavaksi

Uutinen Kaupunkiseudut

Kiertotalouden palveluiden ja liiketoiminnan kehittämistarpeet Turun ja Oulun seuduilla – asukaskyselyn tuloksia

Kiertotalouden palveluiden ja liiketoiminnan kehittämistarpeita selvitettiin Turun ja Oulun seuduilla syys- ja lokakuun aikana (15.9.…
Puheenvuoro Kaupunkiseudut

Ilmastohanke etenee korona-aikana luontevasti etänä

Aloitin 6Aika: ILPO-hankkeen projektipäällikkönä vähän yli vuosi sitten. Jos joku olisi hanketta suunnitellessa maininnut, että…
Uutinen Kaupunkiseudut

Kaupungit kiinnostuneita edistämään erityisesti paikallisia ratkaisuja päästöjen kompensointiin

Suomalaiset kaupungit ovat asettaneet kunnianhimoisia hiilineutraalisuustavoitteita. Vaikka tavoitteet saavutetaan, hiilineutraalius tulee edellyttämään laajamittaista päästöjen kompensointia,…
Uutinen Kaupunkiseudut

Kokeilupalveluhankinnat – Tampereen Infra ja Gispo – kunnossapidon ennakointi

Gispo valittiin toteuttamaan Tampereen Infran kanssa avatut kokeilupalveluhankinnat teiden kunnossapitoon liittyvään datankeruuseen ja -käsittelyyn sekä…
Puheenvuoro Kaupunkiseudut

Päästöjen kompensaatio kaipaa yhteisiä pelisääntöjä

Turun kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2029 ja siitä eteenpäin ilmastopositiivinen alue, jolloin alueen…
Uutinen Kaupunkiseudut

Tarjouspyyntö asiantuntijatuesta Ilmastopolun ja Ilmastopositiivisen yritysalueen mallien luomiseen

6Aika ILPO – Ilmastopositiiviset yritysalueet ja arvoketjut –hankkeen tavoitteena on auttaa yrityksiä löytämään uusia vähäpäästöisempiä…
Puheenvuoro Kaupunkiseudut

Yritysalueet ja kiertotalouskeskukset mukana tukemassa kaupunkien ilmastotavoitteita

Useat suomalaiset kaupungit toteuttavat yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa toimenpiteitä, jotka tähtäävät ilmastonmuutoksen hillintään ja hiilineutraaliin tulevaisuuteen.…
Tapahtuma Kaupunkiseudut

Ilmastokumppanuus lanseerataan 9.9.2020 klo 15:30 alkaen Tampereella

Kestävä Tampere 2030 -ohjelma käynnistää yrityksille ja yhteisöille suunnatun Tampereen seudun ilmastokumppanuustoiminnan. Ilmastokumppanuus lanseerataan Johtajuussymposiumin…
Tapahtuma Kaupunkiseudut

Kaupunkien kestävä muutos – kuka, missä, milloin, miten, miksi?

Tampereen yliopisto järjesti 3.–4.9. kaksipäiväisen kiertotaloustapahtuman ”Kaupunkien kestävä muutos – urbaani kiertotalousyhteistyö”, joka kokosi yhteen…
Tapahtuma Kaupunkiseudut

Julkiset toimijat kiertotalousliiketoiminnan alustoina

Tampereen yliopisto järjesti 3.–4.9. kaksipäiväisen kiertotaloustapahtuman ”Kaupunkien kestävä muutos – urbaani kiertotalousyhteistyö”, joka kokosi yhteen…