Circhubs

Metsien hiilinielut ovat Turun kaupungin paikallisen päästökompensaatiomallin keskiössä

Turun kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä ja ilmastopositiivinen siitä eteenpäin, eli ilmakehää viilentävä. Vuoden 1990 lähtötilanteeseen verrattuna Turku on onnistunut leikkaamaan alueen päästöjä 51 prosenttia. Vuoteen 2029 mennessä kasvihuonekaasupäästöjä on tavoitteen mukaan leikattu 80 prosenttia ja loput 20 prosenttia kompensoidaan, mikä vastaa vuosittain arviolta 250 000 hiilidioksiditonnia. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen edellyttää jäljelle jääneiden päästöjen kompensoimista kokonaan.

Jotta tavoitteet saavutetaan, Turun kaupunginhallitus on 1.6.2020 tekemällään päätöksellä päättänyt ottaa käyttöön paikallisen kasvihuonekaasujen kompensaatiomallin ja aloittanut päätöksen mukaisesti päästöjen kompensoinnin vuonna 2021. Päästökompensaatiomallin avulla hiilipäästöjä sidotaan paikallisiin hiilinieluihin. Turun kaupungin omistamien metsien hiilinieluja ja niiden vuotuista kasvua voidaan hyödyntää kasvihuonekaasupäästöjen kompensoimiseksi, koskien vaikkapa kaupungin työntekijöiden lentomatkustusta. Tulevaisuudessa kompensaatiomalliin voidaan sisällyttää myös esim. kiertotaloudesta syntyviä kompensaatiomahdollisuuksia.

Kehitettyyn päästökompensaatiomalliin sisältyy myös kaupungin metsien hiilitaselaskelma, jonka tarkoituksena on sekä osoittaa Turun metsien sitoma hiilen määrä suhteessa vuoden 2029 päästötavoitteeseen että toimia yksinkertaisena lähtökohtana hiilidioksidipäästöjen kompensoimiseksi. Metsien hiilitase vuodelta 2020 sekä selvitys eri toimijoiden kompensaatiopalveluista ja liiketoimintamalleista on laadittu osana 6Aika: ILPO – Ilmastopositiiviset yritysalueet ja arvoketjut – hanketta. Hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut edistää paikallista päästöjen kompensaatiota. Lisäksi hankkeessa on järjestetty kaksi työpajaa yritysten, kuntien ja tutkimuslaitosten kanssa kompensaatiomallin kehittämiseksi.

Metsät ovat Turun kaupungin tärkeimmät hiilinielut, mutta pelkästään Turun omistamien metsien avulla ei saavuteta Turun kaupungin asettamaa hiilineutraaliustavoitetta. Turun kaupungin omistamien metsien kehitys on laskettu luonnonvarakeskuksen (Luke) toimesta vuoden 2018 metsäinventaariotietojen pohjalta. Ilman hakkuita, metsien vuosittain sitoma hiili on noin 25 000 hiilidioksiditonnia, eli 10 prosenttia vuoden 2029 päästötavoitteesta. Päivitetyt laskelmat kattaen myös yksityismetsät ovat valmistumassa alkukeväästä.

Turun kaupungin metsiä hakataan suurimmaksi osaksi maankäytön muutosten takia, rakentamisen tieltä. Maankäytön muutokset muodostavat valtaosan negatiivisesta vaikutuksesta metsien hiilitaseeseen, ja jo 30 hehtaarin metsämaan maankäytön muutos pudottaa metsien hiilitaseen nollaan. Tämä on yksittäinen suurin rajoittava tekijä luontopohjaisiin ratkaisuihin perustuvan kompensaatiomallin luomiseksi.

Vuonna 2020 Turun kaupungissa hakattiin metsää 2,9 hehtaarin alueelta, mikä vastaa 760 hiilidioksiditonnin päästöjä. Tämän lisäksi maankäytön muutosten seurauksena metsää hakattiin 13,9 hehtaarin alueelta, mikä vastaa noin 4 270 hiilidioksiditonnia. Maankäytön muutosten hakkuiden kasvihuonekaasut ovat huomattavasti suuremmat kuin poimintahakkuiden. Tämä johtuu siitä, että maankäytön muutosalueilla poistetaan koko biomassa, mitä poimintahakkuissa ei tehdä.

Maankäytön muutosten päästöjä arvioitaessa on otettava huomioon myös maaperän hiili, joka vapautuu maankäytön muutoksen seurauksena. Luke on arvioinut metsämaan hiilivarastoksi Turun alueella keskimäärin 414 hiilidioksiditonnia hehtaaria kohden, joten maankäytön muutoksista koituu 4 270 hiilidioksiditonnin lisäksi vielä 5 746 hiilidioksiditonnin verran kasvihuonekaasupäästöjä.

Kun huomioidaan maankäytön muutoksissa vapautuva maaperään sitoutunut hiili sekä kaupungin työntekijöiden lentomatkustuksen ilmastovaikutukset, Turun kaupungin metsien hiilitase vuonna 2020 on hieman alle 14 500 hiilidioksiditonnia. Koronatilanteen johdosta vuoden 2020 lentomatkustuksen ilmastovaikutus oli vain noin viisi prosenttia vuoden 2019 tasosta.

Voimakkaasti kohonnut hiilidioksiditonnin hinta on EU:n päästökaupassa nykyään noin 80 € ja sen odotetaan kohoavan tätäkin korkeammaksi. Jos kaupunki päättäisi kompensoida alueensa päästöt ostamalla päästöoikeuksia, maksettavaksi tulisi vuosittain 20 miljoonaa euroa, mikä vastaisi noin 2,5 %:n osuutta kunnan verotuotoista. Kunnianhimoisten hiilineutraaliustavoitteiden lisäksi myös päästökaupan kohonnut hinta kannustaa jäljelle jäävien päästöjen voimakkaaseen vähentämiseen sekä hiilinielujen kasvattamiseen. Tavoitteen saavuttamiseksi mukaan tarvitaan myös yksityiset metsänomistajat, uusien hiilinielujen luomista sekä päästöjen vähentämistä muilla keinoin.

Turku Energia on yhteistyössä Turun kaupungin kanssa toteuttanut metsittämishankkeen, jonka myötä vuoden 2021 kesä-heinäkuussa istutettiin yhteensä 5 000 puuntainta 2,5 hehtaarin alueelle Turun lentokentän pohjoispuolella sijaitsevalle vanhalle maankaatopaikalle. Istutettujen tainten 50 vuoden nettoilmastovaikutus on 960 hiilidioksiditonnia. Metsityshanke on osa Turun kaupungin uutta metsäsuunnitelmaa, jonka tavoitteena on lisätä ja turvata Turun luonnon monimuotoisuutta, metsien virkistyskäyttöä ja päästöjen kompensointia metsien hiilinieluja kasvattamalla.