Jaa artikkeli

Tilannekatsaus kiertotalouteen eri tasoilla

29.11.2019 | CircHubs

Tampereen yliopisto järjesti 3.–4.9. kaksipäiväisen kiertotaloustapahtuman ”Kaupunkien kestävä muutos – urbaani kiertotalousyhteistyö”, joka kokosi yhteen kaupunki- ja tutkijatahoja kuulemaan ja keskustelemaan kiertotaloudesta kaupunkiympäristöissä sekä kiertotalouden yhteistyömuodoista. Osana tapahtumaa joukko yliopiston opiskelijoita seurasi seminaaripäivän tapahtumia ja kirjoitti niistä blogitekstejä.

Tampereen tulevassa kaupunginosassa Hiedanrannassa 3.9. pidetty seminaaripäivä alkoi tilannekatsauksilla kiertotalouden nykytilaan. Aamu käynnistyi  Valonian tilannekatsauksella kiertotalouteen kaupungeissa ja paikallisella tasolla julkisen sektorin näkökulmasta. Maakunnallinen kehittäjä Valonia on apuna edistämässä esimerkiksi ilmastotyötä ja vesien suojelua. Valonialta Riikka Leskinen kertoi Valonian tavoitteesta – yhteiskunnasta, jossa yksilön olisi helppo tehdä kestäviä valintoja ja jossa julkinen sektori ei sysäisi vastuuta kestävistä valinnoista yksittäisen ihmisen kontolle. Nämä muutokset vaativat Leskisen mukaan prosessien uudelleen suunnittelua ja materiaalien pitkäikäisyyttä, siis kokonaisvaltaista muutosta.

Julkisen sektorin panos asiaan kuitenkin tuntuu kuitenkin puuttuvan tällä hetkellä. Julkinen sektori voi Leskisen mukaan nopeuttaa tai hidastaa kiertotalouteen siirtymistä. Julkisen sektorin varoja tulisi käyttää uuden ja kestävän yhteiskunnan luomiseen. Leskisen mukaan olemassa olevien rakenteiden muuttaminen on kuitenkin hidasta. Ilmeisesti kuntapäättäjät, erilaiset alueelliset päättäjät ja luottamushenkilöt eri rooleissaan eivät ole vielä hengessä mukana. 

Maakuntatasolla on Leskisen mukaan herätty hahmottelemaan eri materiaalivirtojen liikkeitä ja niihin liittyviä eri alueiden potentiaaleja. Varsinaisia läpimurtoja ei ole vielä päässyt syntymään, mutta hänen mukaansa on erittäin tärkeää, että nyt on lähdetty kartoittamaan asioita ja ottamaan askelia eteenpäin. Hänen mukaansa tarvitaan yhteisiä toimintamalleja. Yksi haasteista Leskisen mukaan on suuri alueellinen ja paikallinen tiedontarve ja materiaalivirtojen ymmärtäminen. Hänen mukaansa tarvitaan myös laajempaa ymmärrystä siitä, miten näitä kaikkia ongelmia voidaan ratkoa.

Leskisen mukaan paikallisen tason kiertotalouden sovelluksina tai suorina toimina voidaan nähdä tällä hetkellä paikalliset kiertotalouskeskukset ja jakamistalouden kokeilut tai vanhemmat ratkaisut, kuten tutut kirjastot. Hän kertoi myös innovaatioalustoista, uudenlaisten yhteystyömallien synnyttämisestä ja sivuvirtojen hyödyntämisestä esimerkiksi osana alihankkijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Kaupunkiviljelyä ja kaupunkiliikkumiseen liittyviä aloitteita on myös hänen mukaansa nähtävillä eri puolilla Suomea. Konkreettisia työkaluja on käytettävissä, kuten Turussa digitaalisia jakamisalustoja.

Valonian jälkeen esitystä jatkoi Sitralta Jyri Arponen, joka kertoi kiertotalouden toimintamallien, digitalisaation ja asiakaskeskisyyden mahdollistamasta kestävästä kasvusta meillä ja maailmalla. Arposen mukaan olemme nyt tottuneet kuluttamaan ja sen jälkeen kierrättämään, vaikka olisi tärkeää minimoida juuri kulutus ja siten hävikki. Sitran esityksessä korostettiin, ettei myöskään kertainvestointimallia pitäisi suosia, vaan pitäisi keskittyä palveluiden tuottamiseen. Esimerkki tästä on jakamisalustat, joissa samoja tuotteita voidaan käyttää useiden eri toimijoiden tai kuluttajien kesken. Myös organisaatioiden välinen yhteistyö eli symbioosi sivuvirtojen hyödyntämisessä nostettiin esille.

Sitra on luonut kiertotalouden pelikirjan, Circular Economy Playbookin, joka on saatavilla internetissä ja jossa on erilaisia arviointityökaluja, joilla voidaan tarkastella organisaation toimintaa. Kyseisten työkalujen avulla organisaatio voi saada ideoita tai toimintamalleja siihen, miten soveltaa kiertotalouden keinoja omassa yritystoiminnassa. 

Sitraa seurannut Tampereen kaupungin Reijo Väliharjun esitys kertoi Hiedanrannasta kehittyvänä ja kestävänä kaupunginosana, sen nykytilasta ja suunnitelmista. Hiedanrannasta suunnitellaan hiilinegatiivista kaupunginosaa, jonka pitäisi tuottaa enemmän kuin kuluttaa. Energiantuotanto on jo mahdollista, mutta ravinnontuotannon suunnitelmat ovat vielä kyseenalaisia. Hiedanrannasta tulee Hervannan asukaslukumäärään verrannollinen, 24 000 ihmisen kaupunginosa Hervantaa kuitenkin paljon pienemmän alueen sisään, mikä on kestävyyden kannalta hyvä asia.  Kiertotalous on megatrendi, jota kannattaa kaupungin esityksen mukaan seurata. Kiertotalouden ratkaisut pitäisi saada näkyville, jotta tarve isoon muutokseen nähdään. Esityksen viimeisimpien sanojen mukaan yhteiskunnan pitäisi ottaa enemmän riskiä ja etsiä uusia ratkaisuja.

Kirjoittanut Laura Harjaluoma, Tampereen yliopisto / Hervannan kampus

Lue seuraavaksi

Puheenvuoro Kaupunkiseudut

Metsien hiilinielut ovat Turun kaupungin paikallisen päästökompensaatiomallin keskiössä

Turun kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä ja ilmastopositiivinen siitä eteenpäin, eli ilmakehää…
Uutinen Kaupunkiseudut

Yhteistyö tuo tehoa yritysalueen ilmastotyöhön

6Aika: ILPO -hankkeen opit koottiin ilmastopositiivisen yritysalueen malliksi, joka tehostaa kiertotaloutta ja vähentää päästöjä. Turun…
Uutinen Kaupunkiseudut

Kiertotalouden palveluiden ja liiketoiminnan kehittämistarpeet Turun ja Oulun seuduilla – asukaskyselyn tuloksia

Kiertotalouden palveluiden ja liiketoiminnan kehittämistarpeita selvitettiin Turun ja Oulun seuduilla syys- ja lokakuun aikana (15.9.…
Puheenvuoro Kaupunkiseudut

Ilmastohanke etenee korona-aikana luontevasti etänä

Aloitin 6Aika: ILPO-hankkeen projektipäällikkönä vähän yli vuosi sitten. Jos joku olisi hanketta suunnitellessa maininnut, että…
Uutinen Kaupunkiseudut

Kaupungit kiinnostuneita edistämään erityisesti paikallisia ratkaisuja päästöjen kompensointiin

Suomalaiset kaupungit ovat asettaneet kunnianhimoisia hiilineutraalisuustavoitteita. Vaikka tavoitteet saavutetaan, hiilineutraalius tulee edellyttämään laajamittaista päästöjen kompensointia,…
Uutinen Kaupunkiseudut

Kokeilupalveluhankinnat – Tampereen Infra ja Gispo – kunnossapidon ennakointi

Gispo valittiin toteuttamaan Tampereen Infran kanssa avatut kokeilupalveluhankinnat teiden kunnossapitoon liittyvään datankeruuseen ja -käsittelyyn sekä…
Puheenvuoro Kaupunkiseudut

Päästöjen kompensaatio kaipaa yhteisiä pelisääntöjä

Turun kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2029 ja siitä eteenpäin ilmastopositiivinen alue, jolloin alueen…
Uutinen Kaupunkiseudut

Tarjouspyyntö asiantuntijatuesta Ilmastopolun ja Ilmastopositiivisen yritysalueen mallien luomiseen

6Aika ILPO – Ilmastopositiiviset yritysalueet ja arvoketjut –hankkeen tavoitteena on auttaa yrityksiä löytämään uusia vähäpäästöisempiä…
Puheenvuoro Kaupunkiseudut

Yritysalueet ja kiertotalouskeskukset mukana tukemassa kaupunkien ilmastotavoitteita

Useat suomalaiset kaupungit toteuttavat yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa toimenpiteitä, jotka tähtäävät ilmastonmuutoksen hillintään ja hiilineutraaliin tulevaisuuteen.…
Tapahtuma Kaupunkiseudut

Ilmastokumppanuus lanseerataan 9.9.2020 klo 15:30 alkaen Tampereella

Kestävä Tampere 2030 -ohjelma käynnistää yrityksille ja yhteisöille suunnatun Tampereen seudun ilmastokumppanuustoiminnan. Ilmastokumppanuus lanseerataan Johtajuussymposiumin…