Jaa artikkeli
Tilannekatsaus kiertotalouteen eri tasoilla
Tampereen yliopisto järjesti 3.–4.9. kaksipäiväisen kiertotaloustapahtuman ”Kaupunkien kestävä muutos – urbaani kiertotalousyhteistyö”, joka kokosi yhteen kaupunki- ja tutkijatahoja kuulemaan ja keskustelemaan kiertotaloudesta kaupunkiympäristöissä sekä kiertotalouden yhteistyömuodoista. Osana tapahtumaa joukko yliopiston opiskelijoita seurasi seminaaripäivän tapahtumia ja kirjoitti niistä blogitekstejä.
Tampereen tulevassa kaupunginosassa Hiedanrannassa 3.9. pidetty seminaaripäivä alkoi tilannekatsauksilla kiertotalouden nykytilaan. Aamu käynnistyi Valonian tilannekatsauksella kiertotalouteen kaupungeissa ja paikallisella tasolla julkisen sektorin näkökulmasta. Maakunnallinen kehittäjä Valonia on apuna edistämässä esimerkiksi ilmastotyötä ja vesien suojelua. Valonialta Riikka Leskinen kertoi Valonian tavoitteesta – yhteiskunnasta, jossa yksilön olisi helppo tehdä kestäviä valintoja ja jossa julkinen sektori ei sysäisi vastuuta kestävistä valinnoista yksittäisen ihmisen kontolle. Nämä muutokset vaativat Leskisen mukaan prosessien uudelleen suunnittelua ja materiaalien pitkäikäisyyttä, siis kokonaisvaltaista muutosta.
Julkisen sektorin panos asiaan kuitenkin tuntuu kuitenkin puuttuvan tällä hetkellä. Julkinen sektori voi Leskisen mukaan nopeuttaa tai hidastaa kiertotalouteen siirtymistä. Julkisen sektorin varoja tulisi käyttää uuden ja kestävän yhteiskunnan luomiseen. Leskisen mukaan olemassa olevien rakenteiden muuttaminen on kuitenkin hidasta. Ilmeisesti kuntapäättäjät, erilaiset alueelliset päättäjät ja luottamushenkilöt eri rooleissaan eivät ole vielä hengessä mukana.
Maakuntatasolla on Leskisen mukaan herätty hahmottelemaan eri materiaalivirtojen liikkeitä ja niihin liittyviä eri alueiden potentiaaleja. Varsinaisia läpimurtoja ei ole vielä päässyt syntymään, mutta hänen mukaansa on erittäin tärkeää, että nyt on lähdetty kartoittamaan asioita ja ottamaan askelia eteenpäin. Hänen mukaansa tarvitaan yhteisiä toimintamalleja. Yksi haasteista Leskisen mukaan on suuri alueellinen ja paikallinen tiedontarve ja materiaalivirtojen ymmärtäminen. Hänen mukaansa tarvitaan myös laajempaa ymmärrystä siitä, miten näitä kaikkia ongelmia voidaan ratkoa.
Leskisen mukaan paikallisen tason kiertotalouden sovelluksina tai suorina toimina voidaan nähdä tällä hetkellä paikalliset kiertotalouskeskukset ja jakamistalouden kokeilut tai vanhemmat ratkaisut, kuten tutut kirjastot. Hän kertoi myös innovaatioalustoista, uudenlaisten yhteystyömallien synnyttämisestä ja sivuvirtojen hyödyntämisestä esimerkiksi osana alihankkijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Kaupunkiviljelyä ja kaupunkiliikkumiseen liittyviä aloitteita on myös hänen mukaansa nähtävillä eri puolilla Suomea. Konkreettisia työkaluja on käytettävissä, kuten Turussa digitaalisia jakamisalustoja.
Valonian jälkeen esitystä jatkoi Sitralta Jyri Arponen, joka kertoi kiertotalouden toimintamallien, digitalisaation ja asiakaskeskisyyden mahdollistamasta kestävästä kasvusta meillä ja maailmalla. Arposen mukaan olemme nyt tottuneet kuluttamaan ja sen jälkeen kierrättämään, vaikka olisi tärkeää minimoida juuri kulutus ja siten hävikki. Sitran esityksessä korostettiin, ettei myöskään kertainvestointimallia pitäisi suosia, vaan pitäisi keskittyä palveluiden tuottamiseen. Esimerkki tästä on jakamisalustat, joissa samoja tuotteita voidaan käyttää useiden eri toimijoiden tai kuluttajien kesken. Myös organisaatioiden välinen yhteistyö eli symbioosi sivuvirtojen hyödyntämisessä nostettiin esille.
Sitra on luonut kiertotalouden pelikirjan, Circular Economy Playbookin, joka on saatavilla internetissä ja jossa on erilaisia arviointityökaluja, joilla voidaan tarkastella organisaation toimintaa. Kyseisten työkalujen avulla organisaatio voi saada ideoita tai toimintamalleja siihen, miten soveltaa kiertotalouden keinoja omassa yritystoiminnassa.
Sitraa seurannut Tampereen kaupungin Reijo Väliharjun esitys kertoi Hiedanrannasta kehittyvänä ja kestävänä kaupunginosana, sen nykytilasta ja suunnitelmista. Hiedanrannasta suunnitellaan hiilinegatiivista kaupunginosaa, jonka pitäisi tuottaa enemmän kuin kuluttaa. Energiantuotanto on jo mahdollista, mutta ravinnontuotannon suunnitelmat ovat vielä kyseenalaisia. Hiedanrannasta tulee Hervannan asukaslukumäärään verrannollinen, 24 000 ihmisen kaupunginosa Hervantaa kuitenkin paljon pienemmän alueen sisään, mikä on kestävyyden kannalta hyvä asia. Kiertotalous on megatrendi, jota kannattaa kaupungin esityksen mukaan seurata. Kiertotalouden ratkaisut pitäisi saada näkyville, jotta tarve isoon muutokseen nähdään. Esityksen viimeisimpien sanojen mukaan yhteiskunnan pitäisi ottaa enemmän riskiä ja etsiä uusia ratkaisuja.
Kirjoittanut Laura Harjaluoma, Tampereen yliopisto / Hervannan kampus