jätehierarkia

Suomalainen jätehuolto on murroksessa. Kaatopaikkoja suljetaan ja suurin osa jätteestä hyödynnetään energiantuotannossa. Kiertotalouden näkökulmasta se ei kuitenkaan riitä, vaan jätteiden hyödyntämistä halutaan edelleen kehittää. Jätehierarkian mukaan ensisijaisesti pyritään ehkäisemään jätteiden synty, sitten pyritään uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen. Vasta tehokkaan kierrättämisen jälkeen tyydytään jätteiden energiahyödyntämiseen. Lounais-Suomen Jätehuollossa tiedostetaan, että kiertotaloutta ei tehdä yksin. Kiertotalouteen tarvitaan koko tuotteen tai palvelun elinkaari sekä kaikki yritykset ja organisaatiot, jotka liittyvät tuotteeseen tai palveluun. –Verkostoituminen on elinehto kiertotalouden toteutumiselle, Lounais-Suomen Jätehuollon kiertotalousasiantuntija Sini Ilmonen korostaa. Lounais-Suomen Jätehuolto vastaa tekstiilien kiertotaloudesta yhdessä kansallisen poistotekstiilien kiertotalousverkosto Telaketjun kanssa.

Turun seudulla Topinpuiston kiertotalouskeskus on verkosto, jonka tavoitteena on viedä kiertotaloutta eteenpäin. Lounais-Suomen Jätehuolto toimii Topinpuiston alueen kehittämisen veturiyrityksenä. Topinpuistossa Lounais-Suomen Jätehuolto pyrkii mahdollistamaan yritysten liiketoimintaa sekä tuottamaan tietoa. Alueen kaavoituksen valmistuessa Lounais-Suomen Jätehuollon tavoitteena on tarjota uusille yrityksille tiloja, joissa yritykset voivat testata ja kehittää uusioraaka-aineista valmistettuja tuotteita. Lounais-Suomen Jätehuolto on myös mukana kehittämässä Topinpuistossa sijaitsevaa vierailukeskusta, jossa pyritään tuomaan kiertotaloutta mielenkiintoisesti esiin digitaalisilla ja teknologisilla ratkaisuilla.

Lounais-Suomen Jätehuolto toimii asukasrajapinnassa ja kertoo kuluttajaviestinnällä haasteista ja ongelmista sekä vaikuttaa kuluttajien ostopäätöksiin. Kuluttajia neuvotaan ostamaan laadukkaita ja pitkäikäisiä tekstiilejä sekä lajittelemaan tekstiilit oikeisiin keräyspaikkoihin sekajätteen sijaan. Lounais-Suomen Jätehuollon päätavoitteena on huolehtia alueen asukkaiden jätteestä niin, että jätteestä ei ole haittaa ympäristölle eikä ihmisille. Kiertotalouden edistäminen on tuonut myös yrityspuolen mukaan toimintaan, mutta Lounais-Suomen Jätehuolto pitää yrityksiä ennemmin kumppaneina kuin asiakkaina. Jotta kiertotalous saataisiin oikeasti toimimaan, kunnallisen ja yksityisen puolen raja täytyisi saada häivytettyä. –Täytyy tehdä sitä, mikä on järkevää eikä pelkästään sitä, mikä kuuluu ”omalle tontille”, Ilmonen toteaa.

Lounais-Suomen Jätehuolto tuottaa yrityksille tietoa esimerkiksi tekstiilimateriaalien volyymeista ja oikeista keräystavoista. Lounais-Suomen Jätehuolto pyrkii kehittämään poistotekstiilien jalostusprosessia muun muassa tekstiilien koneellisen tunnistusteknologian avulla. Tunnistusteknologia on Lounais-Suomen Jätehuollon pääkehityskohde. Jo olemassa oleva jätteidenlajitteluteknologia esimerkiksi robottien avulla toimii purkujätteen lajittelussa. Lounais-Suomen Jätehuolto on mukana testaamassa ja kehittämässä, miten olemassa olevaa teknologiaa voitaisiin soveltaa muiden materiaalien kuten kevyiden tekstiilien lajittelussa ja tunnistamisessa. Tehokas ja laadukkaampi lajittelu mahdollistaa laadukkaan uusiomateriaalin tarjoamisen hyödyntäjälle ja alentaa kustannuksia.

Niin tekstiilien kierrätyksessä kuin Topinpuiston kehittämisessä on molemmissa ajatus siitä, että toimintaa ei pystytä toteuttamaan yksin. Onnistumiseen tarvitaan tutkimusta, rohkeita yrityksiä sekä toiminnan mahdollistajia kuten Lounais-Suomen Jätehuolto. Kiertotaloudessa pystytään tekemään yhteistyötä sektoreiden yli. Poistotekstiilejä voidaan hyödyntää esimerkiksi rakennusteollisuudessa eristeinä.

Tutustu myös Lounais-Suomen Jätehuollon toimintaa ja tavoitteita käsittelevään tietoiskuun.

Linnea Harala, tutkimusapulainen, Tampereen teknillinen yliopisto

Kuvat: Lounais-Suomen Jätehuolto Oy

Blogiteksti perustuu Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n kiertotalousasiantuntija Sini Ilmosen haastatteluun.