Turku
Suomessa syntyy vuosittain n. 14 000 t EPS- eli styrox-jätettä. EPS-materiaali on muovia, joka olisi tärkeää saada kiertoon CO2-päästöjen vähentämiseksi. EPS-jätettä kierrätetään tällä hetkellä jonkin verran maanrakennuksessa, mutta pääasiassa se poltetaan energiaksi. Poltettaessa kaikki materiaaliin sitoutunut hiili vapautuu ilmakehään, mikä ei ole kiertotalousmallin mukaista. Selvitin, mikä olisi kiertotalouden mukainen, CO2-päästöjä vähentävä ratkaisu EPS-jätteelle.
Selvitykseni mukaan sitruskuorijätteestä eroteltu eteerinen öljy, limoneeni, voisi olla ratkaisu likaisen EPS-jätteen uusiokäytölle. Limoneenia saadaan muun muassa sitruskuorista. Se katkoo EPS-materiaalin muovisidoksia ja liuottaa sen massaksi, jolloin se muuttuu polystyreeniksi. Tätä massaa on kustannustehokkaampaa kuljettaa kuin isoja EPS-paaluja, sillä limoneeniin uppoaa moninkertainen määrä EPS-jätettä.
Limoneenin käyttö olisi uusi tapa kierrättää EPS-jäte. Eriste- ja pakkausmateriaalien valmistajat hyötyisivät tästä toimintamallista, koska kierrättämällä voidaan vähentää neitseellisen materiaalin käyttöä.
Teksti: Hanna Pääkkönen, Turun ammattikorkeakoulun opiskelija energia- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmasta
Tutustu myös opinnäytetyöhöni, joka pohjautuu 6Aika: Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset -hankkeelle tehdyn selvityksen tuloksiin.
Turun ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat tehneet osana 6Aika: Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset -hanketta selvityksiä erilaisille yrityksille ja organisaatioille. Tuloksia esitellään tässä sarjassa.