Circhubs

Kenen kiertotalous?

Tampereen yliopisto järjesti 3.–4.9. kaksipäiväisen kiertotaloustapahtuman ”Kaupunkien kestävä muutos – urbaani kiertotalousyhteistyö”, joka kokosi yhteen kaupunki- ja tutkijatahoja kuulemaan ja keskustelemaan kiertotaloudesta kaupunkiympäristöissä sekä kiertotalouden yhteistyömuodoista. Osana tapahtumaa joukko yliopiston opiskelijoita seurasi seminaaripäivän tapahtumia ja kirjoitti niistä blogitekstejä.

Kiertotaloustapahtuma Kaupunkien kestävä muutos – urbaani kiertotalousyhteistyö keräsi 3.-4.9.2019 Tampereelle Hiedanrantaan kiertotalouden asiantuntijoita erilaisista yrityksistä, kaupungeista, yliopistoista sekä kiertotalouden merkittävimmistä hankkeista. Tapahtumassa keskusteltiin monipuolisesti erityisesti kaupunkien kiertotalouskehitykseen liittyvistä ajankohtaisista kysymyksistä sekä yhteistyöstä eri toimijoiden välillä.

Tapahtuman ensimmäisenä päivänä seurattiin seminaareja, joiden päätteeksi koottiin eri tahot yhteiseen paneelikeskusteluun liittyen toimijarooleihin kiertotalouden edistämisessä. Yritysmaailmaa edustivat Mika Kierikka Swecolta sekä Antti Tiri Fortum Waste Solutionsilta. Tampereen kaupungin näkökulman keskusteluun toi Kari Kankaala. Pirkanmaan liittoa edusti Hannele Tiitto, Ketterä kaupunki -hanketta Helena Leino Tampereen yliopistosta ja tutkimus- sekä koulutuspuolta Jukka Rintala Tampereen yliopistosta. Paneelia johti Marko Lehtimäki Tampereen kaupunkiseudun yrityspalveluista.

Alun lyhyellä esittelykierroksella saatiin yleiskäsitys kyseisten kiertotaloustoimijoiden rooleista ja toimialueista. Firmojen näkökannalta kiertotalous on avain laajenemiseen eri liiketoiminta-alueille sekä suurempaan taloudelliseen hyötyyn. Yritykset pyrkivät huomioimaan kaikilla osa-alueilla kiertotalouden osapuolet kuten ympäristön ja yhteiskunnan sekä tekemään näiden kanssa kaikkia hyödyttävää yhteistyötä. Liiketoimintamalleja muokkaamalla, esimerkiksi toimintoja sisäisesti hajauttamalla, saadaan hyötyä kiertotaloudelle. Kaupungit ja maakuntaliitot puolestaan toimivat kiertotalouden alustan rakentajina sekä toimijoiden yhteensaattajina. Yhteistyö yritysten kanssa sekä erilaiset julkisrahoitteiset pilotit ja hankkeet ovat merkittävässä roolissa, mutta myös laaja kokonaisuuden ymmärtäminen, analysoiminen sekä eteenpäin vieminen ovat julkisten toimijoiden tärkeä tehtävä. Yksittäisen kiertotaloushankkeen kannalta tärkeää on pohtia eri toimintojen konkreettista toteuttamista ja toimivuutta sekä asukkaiden suhtautumista muutoksiin. Tutkimuksella ja koulutuksella puolestaan on nopeita vaikutuksia kiertotaloustoiminnan kehittymiseen sekä opitun ja tutkitun tiedon eteenpäin saattamiseen. Yhteistyö yritysten ja julkisten toimijoiden kanssa on merkittävää sekä tulosten että rahoituksen kannalta.

Ensimmäisenä panelisteilta tiedusteltiin, kenelle kiertotalous ylipäätään kuuluu. Monesta suusta kuultiin vastaus ”kaikille”, sillä kiertotalous on kaiken ytimessä ja koskettaa jokaista elämän osa-aluetta. Julkisen sektorin näkemyksen mukaan kansalaisten yhteistyö on pitkän aikavälin tavoite, josta on hyötyä suoraan kansalaisen arkeen, mutta avainasemassa tämän vision toteutumisessa ovat yksittäiset kuntapäättäjät ja elinkeinojohtajat. Yritysten kannalta kuluttajat ovat merkittävässä roolissa ostopäätöksineen, mutta yritykset voivat puolestaan hyödyntää kiertotalouden periaatteita enemmän vaikkapa teollisuuden sivuvirtojen käyttöönottamisessa.

Parhaina suomalaisina mahdollisuuksina viedä kiertotaloutta maailmalle ja luoda sitä kautta uutta toimintaa pidettiin pilotointityötä sekä isojen toimijoiden investointeja täysin uudenlaisiin tuotantolaitoksiin. Pilottien ja pioneerityön tuloksena voi syntyä globaalisti merkittäviä innovaatioita, joiden vaikuttavuutta lisää skaalautuvuus eri olosuhteisiin. Myös Suomen asiantuntija- ja edelläkävijäroolia pidettiin merkittävänä tekijänä, jolla on suuri vaikutus kotimaisten yritysten kilpailukykyyn maailmalla.

Yhtenä paneelin aiheena oli tiedon ja tutkimuksen merkitys kiertotaloudelle. Perustutkimusta ja uutta tietoa tarvitaan sekä jokaiseen kehityksen vaiheeseen että läpimurtojen syntymiseen. Kaupungin organisaatioiden tärkeä tehtävä on yhdistää tieto ratkaisuihin, jolloin lopulta päästään eteenpäin sekä teknisten ratkaisujen että sosiaalisten konstruktioiden kehittämisessä. Ongelmana tutkimuksessa ilmenee kuitenkin usein rahoituksen puute sekä projektien jääminen pilottitasolle rahan loputtua.

Lopuksi kysyttiin, tulisiko kiertotaloutta edistää antamalla keppiä vai porkkanaa. Palkitsemista pidettiin asioita eteenpäin vievänä voimana, joka miellettiin enemmänkin ohjailuksi ja avustukseksi kuin suoranaiseksi rahalliseksi tueksi. Toisaalta taas lainsäädäntö miellettiin tärkeäksi raamien asettajaksi ja ohjaavaksi tekijäksi kiertotalouden kehityksessä ja arkipäiväistämisessä.

Kirjoittanut Iita Lintunen, Tampereen yliopisto / Hervannan kampus