Jaa artikkeli
Kaupunkien kestävä muutos – urbaani kiertotalousyhteistyö: Työpajapäivän 4.9. antia
Tampereen yliopisto järjesti Tampereen Hiedanrannassa 3.–4.9. kaksipäiväisen kiertotaloustapahtuman ”Kaupunkien kestävä muutos – urbaani kiertotalousyhteistyö”, joka kokosi yhteen kaupunki- ja tutkijatahoja kuulemaan ja keskustelemaan kiertotaloudesta kaupunkiympäristöissä sekä kiertotalouden yhteistyömuodoista. Tässä kirjoituksessa on kerrottu tiivistetysti tapahtuman työpajapäivästä.
Kiertotaloustapahtuman toinen päivä koostui erilaisista työpajoista. Päivän avasi Tampereen yliopiston puheenvuoro, jossa päivää isännöinyttä CICAT2025-hanketta esitteli hankekonsortion johtaja Leena Aarikka-Stenroos.Tämän jälkeen alkoi ensimmäinen työpaja, Transitio ja muutosjohtaminen. Työpaja jakautui kolmeen rinnakkaiseen työpisteeseen, joiden teemoina olivat katalyytit, toimijuus ja sidosryhmät. Työpisteitä vetivät Ari Jokinen Tampereen yliopistolta, Hanna Lehtimäki Itä-Suomen yliopistolta ja Satu Teerikangas Turun yliopistolta.
Satu Teerikankaan kanssa paneuduttiin toimijuuteen kaupunkimuutoksessa ja pohdittiin yksilöiden potentiaalia kiertotalouden edistämisessä. Keskustelussa nostettiin esiin tekijöitä, jotka vaikuttavat kestävyysmuutoksen aikaansaamiseen. Lisäksi juteltiin siitä, miten yksilön toimintaa pitäisi mahdollisesti ohjailla ylemmältä tasolta käsin asiantuntijatiedon kautta.
Ari Jokinen veti sidosryhmäosiota, jossa tärkeimmäksi aiheeksi nousi erilaisten ryhmien välinen yhteistyö. Tieto ei liiku, jos sidosryhmät eriytyvät liiaksi toisistaan. Yhteistyön kannalta tärkeää on joustavuus ja avoimuus. Keskustelussa nousi esiin myös erilaisia ideoita ja lähestymistapoja sidosryhmätoimintaan liittyen.
Hanna Lehtimäen vetämässä keskustelussa tarkasteltiin kiertotalouden katalyyttejä – mitä ne ovat ja mitä ne merkitsevät kiertotaloudelle. Katalyytit edistävät kiertotaloutta ja vievät sitä innovaatioekosysteemistä liiketoimintaekosysteemiin, eli ohjaavat kiertotaloutta taloudellisesti kannattavaan suuntaan. Katalyyteiksi mainittiin ainakin lainsäädäntö ja sosiaalinen media.
Kahvitauon jälkeen työpajatoiminta jatkui materiaalikiertojen ja toimijoiden vuorovaikutuksen parissa. Työpajan alusti Verten Sakari Ermala ja veti Tampereen yliopiston Valtteri Ranta. Käsittelyssä olleita materiaalivirtoja olivat tekstiilit, elektroniikka, tuhka, ruoka ja rakentamisen sivuvirrat. Esiin nousi etenkin tekstiileistä puhuttaessa sosiaalinen media ja mielipidevaikuttajat, joiden avulla voitaisiin vaikuttaa yksityisten toimijoiden kulutustapoihin.
Rinnakkaisessa työpajassa Fortumin Antti Tiri ja Pirkanmaan liiton Hannele Tiitto veivät keskustelun julkisiin toimijoihin kiertotalousliiketoiminnan alustoina. Keskustelussa nähtiin julkiset toimijat kiertotalouden edistäjänä, mahdollistajana sekä toisaalta myös estäjänä. Esiin nostettiin myös kiertotalouden hyödyntämätön potentiaali, kansainvälistymisen ja kiertotalousviennin edellyttämä kiertotalousyhteistyö sekä kiertotalousalustat ja kiertotalousliiketoiminnan rahoitusjärjestelmä.
Kolmannessa rinnakkaisessa työpajassa keskusteltiin living labeista ja kansalaisista. Työpajan alusti Seppo Leminen Pellervon taloustutkimuksesta ja työpajan veti Mikko Kyrönviita Tampereen yliopistolta. Työpajassa keskusteltiin monialaisesti living labeista ja kansalaisten osallistamisesta niihin kiertotalouden kontekstissa.
Työpajojen päätteeksi Tampereen yliopiston Linnea Harala lausui kiitossanat. Lounaan jälkeen tapahtumavieraat olivat tervetulleita Kaarina Paakkasen opastamalle Hiedanranta-kierrokselle.
Kirjoittanut Laura Tauriainen, Luova toimisto Ranka