Katsaus kiertotalouteen kansainvälisellä, alueellisella ja paikallisella tasolla

Tampereen yliopisto järjesti 3.–4.9. kaksipäiväisen kiertotaloustapahtuman ”Kaupunkien kestävä muutos – urbaani kiertotalousyhteistyö”, joka kokosi yhteen kaupunki- ja tutkijatahoja kuulemaan ja keskustelemaan kiertotaloudesta kaupunkiympäristöissä sekä kiertotalouden yhteistyömuodoista. Osana tapahtumaa joukko yliopiston opiskelijoita seurasi seminaaripäivän tapahtumia ja kirjoitti niistä blogitekstejä.

Tampereen innovaatiokaupunginosan Hiedanrannan Kuivaamolla järjestettiin 3.-4.9.2019 kiertotaloustapahtuma, jossa koottiin yhteen teollisuuden, koulutuksen ja liiketoiminnan edustajia pohtimaan kiertotalouden kysymyksiä. Tapahtuman aloitti seminaaripäivä, joka tarjosi laajan katsauksen siitä, mitä kiertotalous tarkoittaa ja mitä kiertotalouden saralla tällä hetkellä tapahtuu paikallisesti sekä globaalisti. Yleisellä tasolla kiertotaloudella tarkoitetaan resurssien mahdollisimman pitkäaikaista kiertoa yhteiskunnassa ja taloudessa tavalla, joka minimoi hävikin ja jätteen. Kiertotalous on hyvin monisyinen prosessi ja ilmiö, mihin tapahtuman seminaariesitykset sekä työpajat pyrkivät pureutumaan monialaisesti ja monista eri näkökulmista. 

Aamupäivällä omat esityksensä pitivät Sitra, Valonia sekä Tampereen kaupunki. Sitran esityksessä Jyri Arponen pureutui kiertotalouteen kansallisella sekä kansainvälisellä tasolla. Kansallisella tasolla Suomi on yksi kiertotalouden edelläkävijämaista – unohtamatta kuitenkaan maamme suhteellisen pientä mittakaavaa. Kiertotalouden innovaatiot ovat skaalaltaan huomattavan erilaisia Suomessa ja Kiinassa, joka on syytä muistaa kehitettäessä projekteja kotimaassa. Suomessa kiertotalous ja sen kehittäminen ovat selkeästi tulevaisuuden painopiste ja strateginen kärki, jonka ytimessä on Sitran näkökulmasta korvata materian tuottamiseen ja myymiseen perustuvaa liiketoimintaa erilaisiin palvelukonsepteihin perustuvalla liiketoiminnalla. Yhdeksi konkreettiseksi työkaluksi yrityksille ja organisaatioille Sitra on kehittänyt ‘’Circular Economy Playbookin’’, jonka avulla liiketoimintaa pystytään analysoimaan ja siten tunnistamaan ja ottamaan käyttöön toimivia kiertotalouden toimintamalleja. 

Valoniasta eli Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskusta Riikka Leskinen esitteli kiertotalouden paikallisia ja alueellisia ilmiöitä. Perustana paikalliselle toiminnalle on sellaisen yhteiskunnan luominen, jossa kansalaiselle on luontevaa tehdä hyviä ratkaisuja esimerkiksi kierrättämisen suhteen. Julkisen sektorin rooli kiertotaloudelle suotuisten olosuhteiden luomisessa on merkittävä sekä yhteiskunnan että kuntien ja maakuntien tasolla. Alueellisesti kiertotaloustoiminnan kehittäminen on aktiivista ja tällä hetkellä pureutuu erilaisten sivu- ja materiaalivirtojen selvittämiseen, teollisten prosessien, symbioosien ja verkostojen kehittämiseen, konkreettisten työkalujen ja alustojen luomiseen sekä eritoten eri toimijoiden sitouttamiseen kiertotaloustoimintaan. Paikallisesti voidaan puhua kiertotalouden pienimuotoisemmista kokeiluista, esimerkiksi erilaisista jakamistalouden projekteista, digitaalisten alustojen pilotoinnista sekä konkreettisten toimintamallien ja käytäntöjen luomisesta. Myös paikallisella tasolla toimijoiden sitouttaminen mukaan on yksi avaintekijöistä. 

Tampereen kaupungin Reijo Väliharjun esityksen aiheena ja konkreettisena esimerkkinä kiertotalousteemaisesta suuresta projektista oli tapahtumapaikka itsessään eli Hiedanranta. Tampereen Hervannan vastapariksi kuvailtu, ratikkareitin varrelle rakentuva tuleva asuinalue perustuu kestävään ja tiiviiseen kaupunkisuunnitteluun. Tällä hetkellä ‘’väliaikaisessa’’ Hiedanrannassa toimii innovatiivisia kiertotalouden toimijoita, joista esimerkkeinä mainittakoon hiilinegatiivisen kaukolämmön innovointi sekä ravinnekierron toteuttamiseen tarkoitetut erottelevat kuivakäymälät. 

Kiertotalous, sen innovaatiot ja kehitys ovat siis hyvällä mallilla, mutta haasteilta ei luonnollisesti voida välttyä. Suurimpina haasteina puhujat nostivat esiin pysyvien toimintamallien luomisen, käyttäjien/asukkaiden sitouttamisen mukaan työhön, rakenteiden muuttamisen vaikeuden, rahoituksen kohdistamisen haasteet sekä materiaalivirtojen globaaliuden. Haasteisiin voidaan kuitenkin vastata monialaisella ja laadukkaalla kiertotalouden tutkimuksella, jossa myös Tampereen yliopisto on tiiviisti mukana. 

Kirjoittanut Oona Haimi, Tampereen yliopisto / Hervannan kampus

Lue seuraavaksi

Asiakasarvo kiertotalousmarkkinoilla

Mitä on asiakasarvo? Kiertotalousmarkkinoiden kasvaessa kysymykseen vastataan usein oletuksin, tai odotuksin. Asiakasarvoa yleisesti pohdittaessa on […]

Customer value in circular economy business market

In the phase of growth in the circular economy market, ‘what is the customer value?’ […]

Kiertotalousverkostoa yhteen nivovat ratkaisut johtavat parempaan yhteispeliin

Kiertotalousverkoston yhteinen kehittämistoiminta vaatii yhteisiä pelisääntöjä, menetelmiä ja työkaluja. Sen myötä saadaan aikaan ratkaisuja, joita […]

Kiertotalouden sparrauspalvelu auttaa yrityksiä kehittämään kestävämpää liiketoimintaa

Ilmastonmuutoksen myötä yrityksiltä tarvitaan uusia innovaatioita ja kehittymistä kestävämmän liiketoiminnan suuntaan. Tässä apuna voi toimia […]