Julkiset toimijat kiertotalousliiketoiminnan alustoina

Tampereen yliopisto järjesti 3.–4.9. kaksipäiväisen kiertotaloustapahtuman ”Kaupunkien kestävä muutos – urbaani kiertotalousyhteistyö”, joka kokosi yhteen kaupunki- ja tutkijatahoja kuulemaan ja keskustelemaan kiertotaloudesta kaupunkiympäristöissä sekä kiertotalouden yhteistyömuodoista. Osana tapahtumaa joukko yliopiston opiskelijoita seurasi seminaaripäivän tapahtumia ja kirjoitti niistä blogitekstejä.

Tampereen Hiedanrannassa järjestetyn kiertotaloustapahtuman toisen päivän ohjelma muodostui eriteemaisista työpajoista. Julkiset toimijat kiertotalousliiketoiminnan alustoina -työpaja pureutui julkisen sektorin rooliin kiertotalouden edistäjänä, mahdollistajana ja toisaalta myös estäjänä. Työpajan alustuksessa nousi esiin kiertotalous pilottimaisena innovaatio- ja projektiryppäänä, mutta vallitsevaa tilannetta kyseenalaistamattomana ja häiritsemättömänä ilmiönä. Kiertotalouden saralla on paljon vielä hyödyntämätöntä potentiaalia, jota löytyisi esimerkiksi jakamis- ja korjaustalouden vahvistamisesta, kertakäyttökulttuurin kitkemisestä ja kansalaisten paremmasta osallistamisesta. Liiketoiminnan näkökulmasta eritoten EU-lainsäädäntö on kiristymässä ja jäteala ja kiertotalouden mahdollisuudet kehittyvät, mutta jätteenpolton ja kaatopaikkauksen täysimääräinen lopettaminen ei ole realistinen tulevaisuudenkuva. Työpajan vetivät Hannele Tiitto Pirkanmaan liitosta ja Antti Tiri Fortumilta.

Työpajan ensimmäinen teema pureutui kiertotalouteen eri tasoilla alueellisesta kansainväliseen. Kansainvälisellä tasolla merkittäväksi kysymykseksi nousi Suomen kiertotalousosaamisen vientipotentiaali, merkittävät vaikuttavuusmahdollisuudet sekä toisaalta auttamisvastuu eritoten kehittyvien maiden suhteen. Esiin nousi vahvasti ajatus siitä, onko Suomen sisällä pienten piirien kilpailu kiertotalouden kehittämisen saralla järkevää, vai olisiko parempi suunnata katse kansainvälisiin projekteihin ja siten luoda mahdollisuuksia myös ristiinoppimiselle eri maiden välillä. Kansainvälistyvämmän kiertotalousyhteistyön puolesta puhuvat myös materiaalivirrat, jotka usein jäävät yksittäisen maan tasolla liian pieniksi tullakseen hyödynnetyiksi. 

Toisessa teemassa keskityttiin kiertotalousalustoihin. Alusta ymmärretään laajasti, fyysisestä tilasta digitaaliseen applikaatioon ja kuukausittaisista tapaamisista tapoihin hallita kierrättämistä. Työpajalaiset pohtivat myös ihmisten merkitystä alustan luomisessa ja ylläpitämisessä, ja yleisesti voidaan todeta eritoten kaupunkialustan muodostumiseen vaadittavan vahvan tahtotilan. Tahtotilaan kytkeytyy usein myös julkisen sektorin ketteryys tai sen puute – esimerkiksi vallitsevassa tilanteessa kiertotaloutta koskevat kysymykset kierrätetään usean eri kaupungin hallinnon yksikön läpi. Hyvänä huomiona ja tiivistyksenä nousi esiin ajatus siitä, että kiertotalouden ei pitäisi kuitenkaan olla erillinen toimialue vaan sisältyä kaikkeen toimintaan niin yksilöiden kuin organisaatioiden tasolla. 

Loppua kohden työpajassa nousi esiin kiertotalousliiketoiminnan perinpohjaisiin haasteisiin liittyvä sirpaloitunut rahoitusjärjestelmä, joka ohjaa pienen maan muutamien toimijoiden keskinäiseen kilpailuun, politisoituneisiin tutkimushankkeisiin ja rahoitushakemusten tekemisen ‘’hikiseksi päätyöksi’’. Eri toimijoiden yhteistyön luominen ja vahvistaminen nousi myös esiin useasti puhuttaessa tulevaisuuden kehityskohteista. Kiertotalouden käsitteellisen vakiintumisen, ilmasto- ja ympäristöongelmien tunnustamisen ja muutoksen tarpeellisuuden ollessa jo laajalti hyväksyttyjä tosiasioita on hyvien, jatkuvien ja toimivien toimintamallien luominen, niin julkiselle kuin yksityiselle sektorille, kiertotalouden seuraavia suuria ja työtä vaativia askeleita. 

Kirjoittanut Oona Haimi, Tampereen yliopisto / Hervannan kampus

Lue seuraavaksi

Materiaalikierrot ja toimijoiden vuorovaikutus kiertotaloudessa

Tampereen yliopisto järjesti 3.–4.9. kaksipäiväisen kiertotaloustapahtuman ”Kaupunkien kestävä muutos – urbaani kiertotalousyhteistyö”, joka kokosi yhteen […]

Kehittämis- ja selvitystyöt kartoittavat kiertotalouden potentiaalia

Tampereen kaupungin tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Tampereella on toteutettu useita 6Aika: Tulevaisuuden […]