Esimerkkejä kiertotalousratkaisuista kaupungeissa

Tampereen yliopisto järjesti 3.–4.9. kaksipäiväisen kiertotaloustapahtuman ”Kaupunkien kestävä muutos – urbaani kiertotalousyhteistyö”, joka kokosi yhteen kaupunki- ja tutkijatahoja kuulemaan ja keskustelemaan kiertotaloudesta kaupunkiympäristöissä sekä kiertotalouden yhteistyömuodoista. Osana tapahtumaa joukko yliopiston opiskelijoita seurasi seminaaripäivän tapahtumia ja kirjoitti niistä blogitekstejä.

Tampereen Hiedanrannassa 3.–4.9.2019 järjestetyssä tapahtumassa Kaupunkien kestävä muutos – urbaani kiertotalousyhteisö pidettiin ensimmäisenä tapahtumapäivänä seminaareja. Iltapäivällä seminaarin aiheena oli Esimerkkejä kiertotaloudesta kaupungeissa. Seminaarissa oli yhteensä seitsemän 15 minuutin puheenvuoroa eri tahoilta.

Seminaarin aloitti Pirkanmaan ELY-keskuksen Samuli Alppi, joka puhui aiheesta Kiertotalous kestävässä kaupunkirakenteessa. Puheensa aluksiAlppi palasi 60-luvulle ja esitteli Ron Herronin suunnitteleman Walking City -kaupunkimallin, jossa kaupunki on rakennettu jaloilla liikkuvan kapselin sisään. Seuraavaksi Alppi käsitteli maankäyttö- ja rakennuslakia, ja esitti kysymyksen siitä, miten laissa mainitut edellytykset kiertotaloudelle luodaan kaupungeissa infran ollessa jo paikallaan. Myöhemmin Herronin malli nivoutui Alpin ajatukseen siitä, kuinka kiertotalouden edistämiseksi kaupunkisuunnittelusta olisi tehtävä entistä joustavampaa. Joustava kaupunkikaavoitus mahdollistaisi varautumisen muutokseen ja uusiin ratkaisuihin.

Seuraavan puheenvuoron aiheena oli ECO3-konsepti – julkiset toimijat kiertotalouden mahdollistajana. Puhujana oli Sakari Ermala Verteltä, ja hän keskittyi Nokian ECO3-konseptiin. ECO3 on maakuntatasolla toimiva skaalautuva konsepti, jossa julkisilla toimijoilla on keskeinen rooli. Nokian kaupunki on ollut tuomassa yhteen julkisen ja yksityisen puolen sekä tutkimuksen, kuntalaisia unohtamatta. Tästä kokonaisuudesta on muodostunut “ekosysteemi”, jossa liikkuvat sekä hyödykkeet että talous, ja jossa kuntalaisia palkitaan kiertotalouden toteuttamisesta. Kaupungin rooli tässä kaikessa on toimia mahdollistajana.

Kolmannen puheenvuoron piti Turun kaupungin kaavoitusarkkitehti Taina Riekkinen aiheenaan Kiertotalouden ratkaisut ja niiden huomiointi Skanssin kaavoituksessa Turussa. Hän puhui siitä, miten Turun Skanssin kaavoituksessa on huomioitu kiertotalouden ratkaisuja. Skanssin suunnittelussa tärkeässä roolissa on hiilijalanjäljen minimointi ja elinkaariajattelu. Projektissa on esimerkiksi pyritty siihen, että rakentamisesta syntyvät ylimääräiset maamassat voitaisiin läjittää alueella niiden pois kuljettamisen sijaan. Riekkisen mukaan merkittävää on myös ollut se, että Skanssin projektin teemat ja tavoitteet on hyväksytetty Turun kaupunginhallituksella, jolloin projektin eteneminen ei riipu vaihtuvista päättäjistä.

Turusta siirryttiin seuraavaksi Ouluun. Oulun kaupungilta Satu Pietola puhui aiheesta Kaupunki kiertotalouden fasilitaattorina – Välimaan tuleva kiertotalousalue Oulussa, jossa hän keskittyi Oulussa kehitettävään Välimaan kiertotalousalueeseen. Välimaan projektin taustalla on ongelma siitä, miten Oulun teollisuudessa syntyviä sivuvirtoja joudutaan tällä hetkellä kuljettamaan kauaskin, jotta materiaaleja voidaan hyödyntää. Oulun kaupunki harjoittaa “tuuppimispolitiikkaa”, jossa kaupunki tuuppii toimijoita kohti kiertotaloutta suorin ja epäsuorin keinoin. Välimaan alue on tästä hyvä esimerkki, sillä sinne ei ole tehty kaavoitusta valmiiksi, jolloin toimijat saavat ostaa ja käyttää maata alueelta tarpeensa mukaan.

Business Tampereen Pirkko Eteläaho puhui aiheesta Kaupunkirajat ylittävä kiertotalousyhteistyö – CircHubs ja tulevaisuuden kiertotalouskeskukset. CircHubs on kuuden suomalaisen kaupungin yhteishanke, jossa pyritään luomaan liiketoimintamahdollisuuksia uusista kiertotaloutta hyödyntävistä innovaatioista. Hankkeen kuudessa kaupungissa toimii kehitysalustoja, joilla tehdään erilaisia kiertotalousprojekteja ja hiotaan innovaatioita. Esimerkkeinä näistä projekteista Eteläaho nosti muun muassa Turun Kierrätyskassi-hankkeen ja Digi Toilet Systemsin Maatila 2.0 -hankkeen.

Tutkimuksen näkökulmaa valotti Jukka Rintala Tampereen yliopistosta kertomalla kiertotaloudesta Tampereen yliopiston profiloitumisalueena. Rintala painotti tutkimuksen ja koulutuksen sekä poikkitieteellisyyden merkitystä yliopistotasolla. Rintalan mukaan yhteistyö muutoksen edellytyksenä on tärkeää: tämä tarkoittaa liiketalouden ja politiikan mukana olemista teknisten ratkaisujen ohella. Rintala kertoi myös LivingLabs-tutkimusorganisaatiosta, jossa tutkimusta tehdään laboratorion sijaan esimerkiksi kaupunginosassa.

Viimeisenä puheenvuorona Marika Kokko ja Ari Jokinen Tampereen yliopistosta esittelivät tutkimusta Hiedanrannassa. Tähän liittyy CICAT2025-hanke, jossa etsitään katalyytteja kiertotalouden toteuttamiselle. Hiedanrannan keskeisiä tutkimusprojekteja ovat esimerkiksi paikalliseen ravinnekiertoon keskittyvä Nutricity-hanke sekä Leväsieppari-hanke, jonka tavoitteena on saada jätevesien ravinteet kiertoon mikrolevien avulla. Hiedanrannassa myös tutkitaan nollakuidun käyttömahdollisuuksia muun muassa biokaasun tuotossa.

Seminaari-iltapäivä oli tiivis ja hyvin informatiivinen. Keskeisenä teemana oli yhteistyön merkitys ja liiketaloudellinen näkökulma kiertotalouden toteuttamisessa. Eri alojen asiantuntijat loivat kattavan läpileikkauksen urbaaneihin kiertotalouskysymyksiin.

                                                              Kirjoittaneet Marikki Heiskanen ja Maija Ijäs, Tampereen yliopisto / Hervannan kampus

Lue seuraavaksi

Materiaalikierrot ja toimijoiden vuorovaikutus kiertotaloudessa

Tampereen yliopisto järjesti 3.–4.9. kaksipäiväisen kiertotaloustapahtuman ”Kaupunkien kestävä muutos – urbaani kiertotalousyhteistyö”, joka kokosi yhteen […]

Kehittämis- ja selvitystyöt kartoittavat kiertotalouden potentiaalia

Tampereen kaupungin tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Tampereella on toteutettu useita 6Aika: Tulevaisuuden […]