Jaa artikkeli
Yhteinen suunta maarakennusalan kiertotalouden edistämiseen
Kiertotaloudessa syntyvän jätteen määrää pyritään minimoimaan hyödyntämällä kaikki materiaalit mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Suomessa mineraalijäte ja maa-aines ovat merkittäviä materiaalivirtoja, ja näin ollen maarakentamisen kiertotalous on tärkeä osa suomalaista kestävää kehitystä. Maarakentamisen ajankohtaiset lakimuutokset sekä tuotteistetut uusiomaa-ainekset ja kierrätysmateriaalit kuten rengasgranulaatti mahdollistavat uusia kiertotalouspohjaisia liiketoimintamahdollisuuksia toimialalla. Ajankohtaisuutensa ja merkittävyytensä vuoksi valitsimme maarakentaminen kiertotalouden CircHubsin työpaja-aiheeksi Tampereella.
26.4.2018 pidettyyn maarakentamisen kiertotaloustyöpajaan osallistui yli 30 maarakentamisen asiantuntijaa kuten konsultteja, yritysedustajia sekä Tampereen kaupungin henkilöstöä. Tavoitteena oli innovoida potentiaalisia liiketoimintamalleja, jotka edistävät uusiomateriaalien ja pilaantuneen maa-aineksen hyödyntämistä maarakentamisessa. Työpajatyöskentelyyn johdateltiin alustuksilla uusiomateriaalien käytöstä maarakennuksessa, toimialan lainsäädäntömuutoksista, Tampereen alueen maamassaselvityksestä sekä Tampereen kaupungin kiertotaloustavoitteista. Asiantuntijat työskentelivät monitaustaisissa ryhmissä, joiden tavoitteena oli saattaa yhteen eri osa-alueiden asiantuntijoita verkostoitumista ja näkemysten vaihtamista varten.
Ryhmille annettiin vapaat kädet ratkaista valitsemaansa maarakennusalaan liittyvää kiertotaloushaastetta Tampereen korkeakoulujen kehittämää Impact Canvas –työkalun avulla. Ryhmissä käydyissä keskusteluissa nousi esiin muutama haastekokonaisuus. Ensinnäkin maarakennustoimialalta puuttuu yhteinen suunta, motivaatio ja rohkeus kiertotalouskysymyksiin tarttumiseen ja vastaamiseen. Tähän liittyy kiertotalouden edistämisen suunnittelun vaikeus, joka osittain johtuu toimialan yhteisen, avoimen tietojärjestelmän puutteesta. Asiantuntijat korostivat myös tarvetta julkisten toimijoiden aktiiviselle kiertotalouden edelläkävijyydelle lainsäädännöllisten uudistusten ja muiden ohjauskeinojen, kuten hankintojen, avulla. Haasteiden ratkaisuehdotuksiksi nostettiin esille muun muassa allianssimallia kiertotalouden riskien ja hyötyjen jakamiseen, yhteistä ja avointa tietojärjestelmää, kiertotalouden huomioimista jo kaavoitusvaiheessa, tilaajaopasta kierrätysmateriaalien laajempaan hyödyntämiseen sekä kiertotalousinnovaatioihin rohkaisemista.
Työpajan keskeisimpänä havaintona näemme, että maarakennusalalle tarvittaisiin yhtenäinen kiertotalousstrategia, joka saatettaisiin myös käytännön tasolle. Työpajoissa korostui toimijoiden kiinnostus ja halu toteuttaa kiertotalouden mukaisia ratkaisuja kuten uusiomateriaalien käyttöä maantäyttöaineksena. Alalla ei kuitenkaan osallistujien mukaan ole yhtenäisiä toimintalinjoja eivätkä kysyntä ja tarjonta kohtaa. Tämä johtuu siitä, etteivät tilaajat toisaalta osaa vaatia kiertotalousratkaisuja ja toisaalta hajanaisella toimijakentällä ei ole tahtotilaa ja kannustimia tarjota kyseisiä ratkaisuja. Ohjenuorana toimiva kiertotalousajattelua tukeva yleinen strategia tukisi kierrätyksen, uusiokäytön ja resurssitehokkaiden toimintatapojen johdonmukaista kehitystä. Strategian ja paikallistason välille tarvitaan vuoropuhelua, jonka keskeisiksi tekijöiksi tunnistettiin paikallisen ja valtakunnallisen yhteistyön luominen sekä tilaajalähtöisen kysynnän aikaansaaminen kiertotalousratkaisuille.
- Paikallinen ja valtakunnallinen yhteistyö
- Kiertotalousajattelun lisäämiseen ja hyödyntämiseen maarakentamisessa vaaditaan valtakunnallinen kokonaiskuva. Tämä tarkoittaa makrotason yhteistyötä yli kuntarajojen esimerkiksi maamassojen käytön optimoinnin ja uusien kiertotalousinnovaatioiden suhteen.
- Toimijoiden yhteen saattamista edesauttaa avoin ja yhteinen, päivittyvä tietokanta. Kyseinen tietokanta vaatii toteutuakseen vetovastuullisen, joka voisi olla esimerkiksi jokin julkinen taho.
- Yleisen tason ohella kiertotalous edellyttää yhteistyötä paikallistasolla eri sidosryhmien välillä. Tämä tarkoittaa tehokkaita paikallisia mikrotason ratkaisuja kuten maamassojen hyödyntämistä paikan päällä logistiikkakulujen minimoimiseksi, kuljetusten ja toimenpiteiden ajoittamista järkevästi sekä välivarastojen ennakoivaa hallintaa.
- Kysynnän aikaansaaminen kiertotalousratkaisuille
- Kiertotalousratkaisujen kysynnän lisääminen vaatii tietämyksen lisäämistä Maarakennusalan kaikille osapuolille on tarjottava ajantasaista tietoa uusista teknologioista ja mahdollisuuksista. Myös tilaajille on luotava painetta edellyttää kiertotalousratkaisuja kilpailutuksissaan.
- Erityisesti julkisilta toimijoilta kaivattiin lainsäädännön päivittämistä kiertotaloutta edistäväksi sekä ohjausta kohti kiertotalousratkaisujen suosimista. Valtio voisi esimerkiksi käyttää taloudellisia ohjauskeinoja vakiinnuttaakseen tarjouskilpailuissa rakennusratkaisujen ympäristökuormituksen yhtäläiseksi kriteeriksi kustannusten ohella.
Päällimmäisenä tunnelmana työpajatyöskentelyssä nousi esille asiantuntijoiden halu ja tahtotila viedä maarakentamisen kiertotaloutta käytäntöön. Työpajaan osallistuneet kokivat ratkaisujen kehittämisen ja eri asiantuntijoiden välisen vuoropuhelun hyödylliseksi ja antoisaksi. Ryhmät tunnistivat useita maarakentamisen kehityskohtia, joissa kiertotalouden huomioiminen olisi tarpeen ja toteutettavissa ja kehittivät niihin ratkaisuja, joista osa oli lähes sellaisenaan toteuttamiskelpoisia. Jatkoa selkeästi jäätiin odottamaan, ja eräs osallistujista kysyikin tilaisuuden lopuksi ”Mitä seuraavaksi?”
Orastavien ideoiden kehittämiseen CircHubs tarjoaa muun muassa kiertotalouden liiketoimintamalleihin ja tarvittaviin ekosysteemeihin keskittyviä sparrauskeskusteluja Tampereen teknillisen yliopiston asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi alueelliset toimijat, kuten Business Tampere, auttavat yhdistämään kiertotalouden ratkaisujen tarpeita ja tarjoajia toisiinsa. Ota yhteyttä, ja viedään kiertotalous käytäntöön!
Valtteri Ranta, tutkija, Tampereen teknillinen yliopisto: valtteri.ranta@tut.fi
Pirkko Eteläaho, projektipäällikkö, kiertotalous, Business Tampere: pirkko.etelaaho@businesstampere.fi
Keräsimme työpajan tulokset yhteen tietopakettiin. Listasimme tietopakettiin myös ratkaisukohtaisesti CircHubsissa tarjoamiamme kiertotalouden liiketoiminnallistamista tukevia palveluita:
Työpajan tulokset ja yhteenveto
Työpajassa pidetyt alustukset:
Anna Liisa-Koskinen, Pöyry – Maamassa selvityksen satoa
Katariina Rauhala, Tampereen kaupunki – Tampereen tavoitteet maarakentamisen kiertotaloudessa
Marjo Koivulahti, Ramboll – Uuden MARAn mahdollisuudet
Työpaja järjestettiin osana Euroopan Aluekehitysrahaston rahoittamaa 6Aika – Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset -hanketta.