Uudelleenkäyttö – uinuva mahdollisuus?

Tuoreen Uudelleenkäyttö ja sen edistäminen -selvityksen mukaan uudelleenkäytön markkinat Suomessa vetävät jo hyvin, mutta varaa parantaa on vielä. Apua saataneen uusista liiketoimintamalleista, jotka ovat mullistaneet jo monia perinteisiä aloja.

Tätä kirjoitusta varten inspiroiduin Sitran puheenvuoroissa julkaistusta kirjoituksesta: ”Millainen palvelu herättäisi käytettyjen tavaroiden kysynnän ruususen unesta?”, jonka ovat kirjoittaneet Sitran johtava asiantuntija Anu Mänty sekä ammattijärjestäjä Ilana Aalto. Kirjoituksessaan he käsittelevät esteitä, joiden vuoksi tavara ei päädy vertaiskauppaan. Lyhyesti voidaan sanoa, että kirpparit eivät ole kaikkia varten. Millainen siis voisi olla toivottu ratkaisu, joka lisäisi uudelleenkäyttöä?

Perustuen uudelleenkäyttöselvityksessä esiteltyihin liiketoimintaesimerkkeihin, ratkaisu voisi rakentua seuraavien tekijöiden varaan:

  1. Tuote palveluna –mallit
  2. Uudet keräyskanavat
  3. Valmistajien osallistuminen

Tuote palveluna –mallit ovat rantautuneet Suomeen jo monilla aloilla, ja niitä voidaan soveltaa myös  käytettyihin tavaroihin. Jakamistalouden mallit, tuotteen elinkaaren pidentämiseen tähtäävät palvelut sekä omatoimista kuluttajaa auttavat alustaratkaisut ratkaisevat monia uudelleenkäytön haasteita.

Jakamistalouskin voidaan ymmärtää eräänlaisena uudelleenkäyttönä. Esimerkiksi vaatelainaamo Vaatepuun asiakkaat neljässä eri kaupungissa jakavat keskenään yhteisen vaatekaapin kestosuosikkeineen ja kertaihastumisineen, ja Barking tarjoaa alustan vuokrata kiven alla olevia parkkiruutuja jopa keskeltä Helsinkiä. Nämä esimerkit ovat resurssitehokkuutta parhaimmillaan.

Tuotteen elinkaarta pidentävien palveluiden vaikutus uudelleenkäytön mahdollisuuteen on selvä, ja monet näistä palveluista ovat tuttuja kuluttajille. Esimerkiksi suutarit, ompelijat, verhoilijat ja kodinkonekorjaajat ovat jo satoja vuosia antaneet lisäaikaa tuotteille, jotka olisi muuten viskattu sivuun. Alustaratkaisut, kuten tori.fi tai Blox Car ovat uudempia tulokkaita, jotka ovat kääntäneet perinteisiä liiketoimintamalleja uuteen kuosiin ja omaksi ja asiakkaidensa eduksi.

Yhteiskunnan palvelullistuminen on jo monille tuttua kauraa, ja kiertotalouden ajatusmalliin sopii, että liiketoiminnan palveluelementit ovat tärkeämpiä kuin uudenkiiltävä materia. Palveluiden hyöty kuluttajille on usein sama: uudelleenkäytöstä ja jakamisesta tulee helpompaa ja houkuttelevampaa.

Uudet keräyskanavat ovat yllättävän tärkeä osa uudelleenkäytön edistämistä. On helppoa kuvitella, että keräyskanavat olisivat Suomessa jo kunnossa, mutta parantamisen varaakin vielä on. Uudelleenkäyttöliiketoimintaa helpottaa, jos käytetyt tuotteet saadaan siepattua uudelleenkäyttöön vielä matkalta kierrätykseen. Uudelleenkäyttöön saatavien tuotteiden ja materiaalien määrää voidaan lisätä esimerkiksi takaisinostopalveluilla, hyvällä kuluttajaviestinnällä ja kompensaatioilla. Näin ovat toimineet esimerkiksi Arela, Swappie ja Filippa K.

Valmistajien on myös itse osallistuttava toimintaan yhä enemmän, sillä ei riitä, että haasteita yritetään ratkoa vain tuotteen elinkaaren loppupäässä. Kiertotalouden toteuttaminenhan vaatii, että tuotteet ja palvelut suunnitellaan uudelleenkäyttöä tukeviksi. Uudelleenkäytön lisääminen on myös kiertotalouskeskusten toiminnan keskeisiä kehityskohtia, koska se on parhaita tapoja estää käyttökelpoisten tuotteiden ja materiaalien päätymistä jätteiksi. Nykyisellään kiertotalouskeskuksiin päätyy paljon materiaalia, jotka voitaisiin uudelleenkäytön liiketoimintamallien avulla palauttaa käyttöön. Kiertotalouskeskusten ympärille voisikin muodostua uusia verkostoja jotka auttavat uudelleenkäytön edistämisessä.

Viivi Lamberg, tutkimusapulainen, Tampereen teknillinen yliopisto

Kuvat: HSY / Suvi-Tuuli Kankaanpää

Lue seuraavaksi

Tarasteen alueen kokeilu kevennystäyttöjen rakentamiseksi kiertotalousmateriaaleista käynnistyy

Ensimmäinen 6Aika ILPO – ilmastopositiiviset yritysalueet ja arvoketjut -hankkeen kokeilupalveluhankinta käynnistyy Tarasteella syksyllä 2020. 6Aika […]

Ilmastokumppanuus lanseerataan 9.9.2020 klo 15:30 alkaen Tampereella

Kestävä Tampere 2030 -ohjelma käynnistää yrityksille ja yhteisöille suunnatun Tampereen seudun ilmastokumppanuustoiminnan. Ilmastokumppanuus lanseerataan Johtajuussymposiumin […]

Asiakasarvo kiertotalousmarkkinoilla

Mitä on asiakasarvo? Kiertotalousmarkkinoiden kasvaessa kysymykseen vastataan usein oletuksin, tai odotuksin. Asiakasarvoa yleisesti pohdittaessa on […]

Customer value in circular economy business market

In the phase of growth in the circular economy market, ‘what is the customer value?’ […]