Circhubs

Tekstiilijäte muovautuu kestäviksi kalusteiksi

Perheyritys etsi ulospääsyä koronakriisistä ja alkoi kehittää kierrätysmateriaaleista valmistettuja sisustustuotteita. Uuden polun löytämisessä auttavat avoin kokeilumieli ja yhteistyö alueen kiertotaloustoimijoiden kanssa.

Kun koronakriisi iski, salolainen lattiahuoltoja tekevä perheyritys Nordic Upstream oli ison haasteen edessä. Reissaaminen asiakkaiden luona ympäri maailman loppui. Jotain uutta piti keksiä.

Niinpä Rajalat – toimitusjohtaja Mikko Rajala, hänen veljensä Olli sekä vanhemmat Jorma ja Heidi – miettivät, mihin olisi valmiiksi osaamista ja mille olisi kysyntää. Kiertotalous ajan megatrendinä kiinnosti, ja lisäksi Jormalla ja Heidillä oli aiempaa taustaa muotopuristamisesta ja kalustetuotannosta.

Siitä se ajatus sitten lähti. Nordic Upstream kehittää nyt purkumateriaaleista uudenlaisia sisustustuotteita. Eniten kokemusta on kertynyt tekstiilijätteestä, josta tehdystä murskeesta saa puristamalla muokattua monenlaista: pöytälevyä, tuolin selkänojia, seinäpaneeleja.

Idea valittiin maaliskuussa mukaan ILPO-hankkeen Turun seudun vähähiilisiin kokeiluihin, ja yhteistyö kokeiluja järjestävän Lounais-Suomen Jätehuollon kanssa tuo tekstiilijätettä muokattavaksi. Tässäkin oli onni matkassa: Rajalat törmäsivät LSJH:n hakuun sattumalta lehdessä.

”Se vaikutti mielenkiintoiselta ja oli lähellä sitä, mitä olimme jo lähteneet kehittelemään”, Heidi Rajala kertoo.

Kierrätystuotteiden valmistus lisää materiaalitehokkuutta, vähentää jätettä ja pienentää ilmastopäästöjä. Parhaimmillaan tuotteet ovat hiilinegatiivisia eli niiden tuotanto sitoo hiiltä ilmakehästä. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa teetetyt laskelmat ovat osoittaneet tähän mennessä kolme Nordic Upstreamin tuotetta hiilinegatiivisiksi.

Yrityksen ja erehdyksen kautta

Miten eri kierrätysmateriaalit sitten taipuvat erilaisiksi tuotteiksi? Sitä Rajalat ovat hakeneet hyvin konkreettisesti kokeilemalla.

”Aika pitkälle tuumasta toimeen -periaatteella”, Olli Rajala luonnehtii.

Ideoita on palloteltu ennakkoluulottomasti. Miten tätä voisi murskata? Mitä tästä voisi tehdä? Tekstiilin lisäksi murskeeksi on ajettu muun muassa betonia, puuta, lasikuitua ja kipsilevyä, jopa muovihaarukoita. Kaikkea, mitä vain pieneksi saadaan.

”Ihan mielenkiinnosta katsomme, mitä materiaaleille voi tehdä ja mitä sitten tapahtuu. Joskus tietysti tulee tilanteita, ettei onnistu millään, mutta se on sitten hyväksyttävä ja yritettävä toisella tavalla. Siinähän sitä oppii”, Heidi Rajala sanoo.

”Aina kun näkee, että jotain materiaalia ei hyödynnetä oikein mitenkään, niin yrittää miettiä, miten sitä voisi jatkossa käyttää fiksummin”, Mikko Rajala kertoo.

Valmiina globaaleille markkinoille

Alihankkijoiden avulla tuotetut mallikappaleet ovat tällä hetkellä hyvässä vaiheessa. Kesä-heinäkuun aikana Nordic Upstream saa omat linjastot ja koneet, joilla voidaan tehdä juuri sen muotoista ja kokoista tuotetta kuin halutaan.

Kiinnostus kierrätystuotteisiin on suurta, kun yhä useampi yritys pyrkii hiilineutraaliksi. Rajalat ovatkin varautuneet kiireiseen vuoteen. Suuntana ovat suoraan kansainväliset markkinat. Siinä auttavat aiemmin luodut verkostot isoihin ulkomaisiin asiakkaisiin.

”Se työ kantaa nyt hedelmää”, Mikko Rajala sanoo.

Materiaalit pyritään saamaan jatkossakin pitkälti lähituotantona. Moni alueen toimija on yllättynyt positiivisesti kuultuaan, millaisia jatkokäyttömahdollisuuksia erilaisille purkujätteille on löydetty.

Tasaista materiaalin saantia tulee tukemaan Paimioon kesällä valmistuva tekstiilien kiertotalouskeskittymä, jossa Lounais-Suomen Jätehuollolla on kuluttajapoistotekstiilien käsittelylinjasto. Nordic Upstream hakee myös parhaillaan Business Finlandin tukea hankkeelleen muiden alueen tekstiilikierrätysyritysten joukossa.

Anna Tommola / Noon Kollektiivi