Suomella on vielä matkaa EU:n kierrätystavoitteisiin

Yhdyskuntajätteen kierrätysasteen parantaminen vaatii kierrätyksen tehostamista. Haasteena on esimerkiksi toimivien kierrätysmahdollisuuksien järjestäminen harva-asutusaluille. Mahdollisuuksia ja hyväksi havaittuja keinoja on onneksi kuitenkin olemassa.

EU:n jätedirektiivi asettaa jäsenmailleen tavoitteeksi kierrättää 55% yhdyskuntajätteestä vuoteen 2025 mennessä. Siitä kymmenen vuoden päästä jopa 65% yhdyskuntajätteestä tulisi saada kierrätettyä. Suomella on näihin lukemiin vielä matkaa, nimittäin vuonna 2017 yhdyskuntajätteen kierrätysaste jäi kauas siitä, vain 41 prosenttiin. Jotta yhteiskuntamme siirtyisi kiertotalouteen ja pääsisimme tavoitelukemiin, tarvitsemme laajempaa ja tehokkaampaa yhdyskuntajätteiden kierrättämistä.

Yhdyskuntajätteeksi lasketaan kotitalouksista kertyvä sekajäte ja erilliskerätty jäte sekä yksityisten ja julkisten palveluiden kotitalousjätteiden kaltaiset jätteet. 6Aika Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset (CircHubs) -yhteishankkeen tekemän selvityksen mukaan pääkaupunkiseudun kierrätysaste oli vuonna 2018 hieman yli 48%. Turun seudulla kierrätettiin 44% yhdyskuntajätteestä, kun taas Oulun seudulla vain 38%.

Parempiin tuloksiin moninaisin keinoin

Selvityksessä esille nostetut keinot kierrätysasteen parantamiseksi olivat muun muassa viestintä ja neuvonta, kiinteistöjen ja kierrätysasemien lajittelumahdollisuuksien parantaminen, yhteistyö kierrätyskeskusten kanssa ja jätteenkäsittelyn tutkimus- ja kehitystoiminta.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY uusi keväällä 2019 pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen jätehuoltomääräykset, joilla tavoitellaan kierrätysasteen parantamista. Myös lajitteluvelvoitteet laajenivat. Lajitteluvelvoitteilla on siirtymäaika, joka päättyy 1.1.2021. Oulun seudulla järjestetään kampanjoita, joiden tavoitteena on nostaa kotitalouksissa syntyvän jätteen materiaalikierrätysastetta ja parantaa polttokelpoisen sekajätteen laatua. Turussa seudun jätehuoltomääräyksiä on kiristetty ja panostusta jäteneuvontaan jatketaan tavoitteellisesti.

Kierrätysasteen tehostaminen voi johtaa myös liiketoiminnalliseen hyötyyn

HSY:n vuonna 2018 pääkaupunkiseudulla tekemän sekajätekoostumustutkimuksen mukaan noin 76 % kotitalouksien sekajätteestä olisi kierrätettävissä. Suurimmat kierrätettäväksi kelpaavat jätejakeet sekajätteessä ovat tutkimuksen mukaan biojäte, paperi, muovipakkaukset, kartonki, lasipakkaukset ja metallipakkaukset. Siis vain neljäsosa pääkaupunkiseudun asukkaan sekajätteestä on sellaista, jota ei voi kierrättää nykyisin menetelmin materiaalina. Mikäli kaikki kierrätettävissä oleva kotitalouksien sekajäte saataisiin ohjattua kierrätykseen, nousisi seudun yhdyskuntajätteen kierrätysaste noin 20 prosenttiyksikköä. Vaikka tie kaiken lajiteltavissa olevan sekajätteen kierrättämiseen on pitkä, on se kierrätysasteen nostamiseksi tärkeää.

Parhaimmillaan kiertotalous luo uutta liiketoimintaa ja lisää talouskasvua, sillä saman alan yritykset voivat hyödyntää toistensa materiaali- ja sivuvirtoja. Yhdyskuntajätteestä tällaisen liiketoiminnan kannalta potentiaalisinta materiaalia ovat muovit, sähkö- ja elektroniikkaromu, tekstiilijäte sekä biojäte.

Selvitys tehtiin osana 6Aika Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset (CircHubs) -yhteishanketta. Selvityksessä käytetyn laskentamallin kehittivät yhteistyössä Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Suomen ympäristökeskus SYKE, Suomen Kiertovoima KIVO ry, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy LSJH sekä Kiertokaari Oy. Lisäksi laskennan kehittämisessä oli mukana laaja joukko jätehuollon julkisia ja yksityisiä toimijoita, viranomaisia sekä jätetilastoinnin asiantuntijoita.

Lue seuraavaksi

Jätteiden hyödyntämisessä on rutkasti potentiaalia – ja haasteita

Kiertotaloudessa tuotteita, materiaaleja ja resursseja hyödynnetään mahdollisimman pitkälle ja jätteen määrää pyritään minimoimaan. Hyödyntämällä jätettä […]