Circhubs

Suomalaisten jätteestä vain 2% päätyy uudelleenkäyttöön

Käytettyjen tavaroiden, kuten vaatteiden ja huonekalujen uudelleenkäytön haasteena on niihin liittyvät asenteet, logistiikka, toiminnan kannattavuus ja korkeat työvoimakustannukset tavaroista saatavaan katteeseen verrattuna. Talonrakennusjätteen uudelleenkäyttö vaatisi isoja muutoksia muun muassa rakennusalan suunnittelutyöhön.

Suomen ympäristökeskuksen selvityksen mukaan käytettyjen tuotteiden uudelleenkäyttö kaipaisi parempaa imagoa ja uusia innovaatioita. Uudet liiketoimintamallit ja innovaatiot voisivat helpottaa käytettyjen tuotteiden ostamista ja parantaa asennoitumista niitä kohtaan. Suosiota voisi lisätä myös ympäristötietoisuuden ja kulutuskriittisyyden kasvu.

Selvityksessä tarkasteltiin vaatteiden ja kenkien, sähkö- ja elektroniikkalaitteiden, huonekalujen ja urheiluvälineiden uudelleenkäyttöä. Suomalaiset ostavat vuosittain 56 000 tonnia käytettyjä tuotteita. Yhdyskuntajätteen määrästä tämä on noin 2%.

Vuonna 2012 suomalaiset ostivat pelkästään uusia vaatteita lähes 44 000 tonnia, eli yli 8 kiloa vaatteita yhtä henkilöä kohti. Sekajätteeseen me heitämme vuosittain yli 54 000 tonnia tekstiilijätettä. Uusina ostetuista vaatteista päätyy uudelleenkäyttöön vain noin 23%. Jos kengät laskettaisiin mukaan, prosenttiluku olisi vielä pienempi. Sähkö- ja elektroniikkatuotteista otetaan vain noin 6% uudelleenkäyttöön, huonekaluista 16% ja urheiluvälineistä 25%.

Haasteena huono laatu ja nopea vanheneminen

Kirpputoritoimijoiden keskuudessa vaatteet koettiin haastavimmaksi tuoteryhmäksi uudelleenkäyttöä ajatellen. Huonolaatuisuus, muotivirtaukset ja pienet hinnat eivät houkuttele ihmisiä kierrättämään vaatteitaan uudelleenkäytettäväksi. Toisaalta myös huonekaluja on hankala saada kiertoon, koska nykyhuonekalut ovat huonolaatuisia. Urheiluvälineiden sekä sähkö- ja elektroniikkatuotteiden kohdalla haasteena on nopeasti kehittyvä tekniikka ja tuotteiden nopea vanheneminen.

Joidenkin tuotteiden kohdalla kysyntä on suurempaa kuin tarjonta. Näitä ovat esimerkiksi IT-laitteet, keittiövälineet sekä tietyt urheiluvälineet. Parhaiten arvonsa säilyttäviä käytettyjä tuotteita ovat Ikean pöydät, iPhonet, Luis Vuittonin käsilaukut ja Jopo-polkupyörät.

Käytettyjen tuotteiden ostaminen on ympäristöteko, sillä uusien vaatteiden tuotanto vaikuttaa tutkitusti ilmastoon yhtä paljon kuin lentäminen ja merirahti yhteensä. Käytettyjen tuotteiden ostaminenkin on ympäristöystävällistä vain, jos ne korvaavat uutena ostettuja tuotteita.

Myös rakennusjätettä voisi uudelleenkäyttää

2,2 miljoonasta tonnista talonrakennusjätettä osa soveltuisi mainiosti uudelleenkäytettäväksi. Rakennusjätteen kierrätys olisi tehokas tapa rakentamisen ympäristökuormien vähentämiseksi. Ongelmana on kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen ja se, ettei rakentamisen hankintakriteeristö suosi kestävämpiä ratkaisuja. Rakennuksissa käytettäviä elementtejä ei suunnitella kierrätysnäkökulma mielessä. Nyt käytettyjen osien kysyntä on heikkoa ja niitä ei ole suunniteltu ehjänä purkamista silmällä pitäen. Materiaali pitää purkaa usein käsityönä, ja se tekee käytetystä rakennustavarasta turhan kallista. Myös materiaalin laatu voi mietityttää ­– Suomen olosuhteissa siitä ei oikein voi tinkiä.

On arvioitu, että Suomessa vain alle 1% rakennusjätteestä käytetään. uudelleen. Muualla maailmassa, kuten Saksassa ja Iso-Britaniiassa se on jo bisnestä. Rakennusjäteen uudelleenkäytön kustannuksia olisi mahdollista pienentää standardeilla, paremmalla tiedonkululla ja uudelleenkäytön huomioimisella suunnitteluvaiheessa.

Lähteet: