Jaa artikkeli

Suomalaisten jätteestä vain 2% päätyy uudelleenkäyttöön

31.10.2019 | CircHubs

Käytettyjen tavaroiden, kuten vaatteiden ja huonekalujen uudelleenkäytön haasteena on niihin liittyvät asenteet, logistiikka, toiminnan kannattavuus ja korkeat työvoimakustannukset tavaroista saatavaan katteeseen verrattuna. Talonrakennusjätteen uudelleenkäyttö vaatisi isoja muutoksia muun muassa rakennusalan suunnittelutyöhön.

Suomen ympäristökeskuksen selvityksen mukaan käytettyjen tuotteiden uudelleenkäyttö kaipaisi parempaa imagoa ja uusia innovaatioita. Uudet liiketoimintamallit ja innovaatiot voisivat helpottaa käytettyjen tuotteiden ostamista ja parantaa asennoitumista niitä kohtaan. Suosiota voisi lisätä myös ympäristötietoisuuden ja kulutuskriittisyyden kasvu.

Selvityksessä tarkasteltiin vaatteiden ja kenkien, sähkö- ja elektroniikkalaitteiden, huonekalujen ja urheiluvälineiden uudelleenkäyttöä. Suomalaiset ostavat vuosittain 56 000 tonnia käytettyjä tuotteita. Yhdyskuntajätteen määrästä tämä on noin 2%.

Vuonna 2012 suomalaiset ostivat pelkästään uusia vaatteita lähes 44 000 tonnia, eli yli 8 kiloa vaatteita yhtä henkilöä kohti. Sekajätteeseen me heitämme vuosittain yli 54 000 tonnia tekstiilijätettä. Uusina ostetuista vaatteista päätyy uudelleenkäyttöön vain noin 23%. Jos kengät laskettaisiin mukaan, prosenttiluku olisi vielä pienempi. Sähkö- ja elektroniikkatuotteista otetaan vain noin 6% uudelleenkäyttöön, huonekaluista 16% ja urheiluvälineistä 25%.

Haasteena huono laatu ja nopea vanheneminen

Kirpputoritoimijoiden keskuudessa vaatteet koettiin haastavimmaksi tuoteryhmäksi uudelleenkäyttöä ajatellen. Huonolaatuisuus, muotivirtaukset ja pienet hinnat eivät houkuttele ihmisiä kierrättämään vaatteitaan uudelleenkäytettäväksi. Toisaalta myös huonekaluja on hankala saada kiertoon, koska nykyhuonekalut ovat huonolaatuisia. Urheiluvälineiden sekä sähkö- ja elektroniikkatuotteiden kohdalla haasteena on nopeasti kehittyvä tekniikka ja tuotteiden nopea vanheneminen.

Joidenkin tuotteiden kohdalla kysyntä on suurempaa kuin tarjonta. Näitä ovat esimerkiksi IT-laitteet, keittiövälineet sekä tietyt urheiluvälineet. Parhaiten arvonsa säilyttäviä käytettyjä tuotteita ovat Ikean pöydät, iPhonet, Luis Vuittonin käsilaukut ja Jopo-polkupyörät.

Käytettyjen tuotteiden ostaminen on ympäristöteko, sillä uusien vaatteiden tuotanto vaikuttaa tutkitusti ilmastoon yhtä paljon kuin lentäminen ja merirahti yhteensä. Käytettyjen tuotteiden ostaminenkin on ympäristöystävällistä vain, jos ne korvaavat uutena ostettuja tuotteita.

Myös rakennusjätettä voisi uudelleenkäyttää

2,2 miljoonasta tonnista talonrakennusjätettä osa soveltuisi mainiosti uudelleenkäytettäväksi. Rakennusjätteen kierrätys olisi tehokas tapa rakentamisen ympäristökuormien vähentämiseksi. Ongelmana on kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen ja se, ettei rakentamisen hankintakriteeristö suosi kestävämpiä ratkaisuja. Rakennuksissa käytettäviä elementtejä ei suunnitella kierrätysnäkökulma mielessä. Nyt käytettyjen osien kysyntä on heikkoa ja niitä ei ole suunniteltu ehjänä purkamista silmällä pitäen. Materiaali pitää purkaa usein käsityönä, ja se tekee käytetystä rakennustavarasta turhan kallista. Myös materiaalin laatu voi mietityttää ­– Suomen olosuhteissa siitä ei oikein voi tinkiä.

On arvioitu, että Suomessa vain alle 1% rakennusjätteestä käytetään. uudelleen. Muualla maailmassa, kuten Saksassa ja Iso-Britaniiassa se on jo bisnestä. Rakennusjäteen uudelleenkäytön kustannuksia olisi mahdollista pienentää standardeilla, paremmalla tiedonkululla ja uudelleenkäytön huomioimisella suunnitteluvaiheessa.

Lähteet:

https://circhubs.fi/tietopankki/uudelleenkaytto-ja-sen-edistaminen/ https://circhubs.fi/wp-content/uploads/2018/06/SYKEra_19_2018.pdf https://circhubs.fi/tietopankki/uudelleenkayttoon-soveltuvat-rakennusosat/

Lue seuraavaksi

Uutinen Liiketoimintaa kiertotaloudesta

Kiertotalousmyymäläkonsepti luotiin yhteiskehittämällä

Millainen olisi tulevaisuuden kauppapaikka, jossa kaikki yritykset toteuttavat kiertotalouden periaatteita? CircHubs 2 -hankkeessa luotiin suunnitteluun…
Uutinen Liiketoimintaa kiertotaloudesta

Uutta muotoilua olemassa olevista materiaaleista

Uuden tuotteen suunnittelussa tärkeä pohdinnan paikka on, miten erottautua omalla tuotteella suuresta massasta. Onko tuote…
Uutinen Liiketoimintaa kiertotaloudesta

ED Designin kehittämä etähavainnointimenetelmä antaa aiempaa paremman kuvan ekopisteiden käyttäjän toiminnasta – prosessi voi vähentää hiilidioksidipäästöjä keskivertosuomalaisen vuoden päästöjen verran

ED Designin kehitti ROK eli Remote Observation Kit-palvelua osana 6Aika: ILPO-hankkeen kokeilua. Palvelussa ED Designin…
Tapahtuma Liiketoimintaa kiertotaloudesta

Kiertotalouden kauppapaikat, tuotteet ja palvelut – Tervetuloa Topinpuisto-päivään 6.5.2022!

Kevään 2022 Topinpuisto-päivän teemana on kiertotaloutta edistävät kauppapaikat, tuotteet sekä palvelut. Mikä on second-hand-vaatteiden verkkokaupan…
Tapahtuma Liiketoimintaa kiertotaloudesta

New Forms Friday – kestävän muotoilun market 6.5.2022 Vierailukeskus Joki, Turku

Tulevaisuuden muotoilu on kestävää, ja siinä hyödynnetään jo olemassa olevia jätemateriaaleja ja teollisuuden sivuvirtoja. Tervetuloa…
Uutinen Liiketoimintaa kiertotaloudesta

Yrityskokeiluista vauhtia kiertotalouteen – 6Aika: ILPO-hanke toteutti 17 vähähiilisyyttä edistävää kokeilua

ILPO-hankkeen kokeilussa etsittiin yhdessä yritysten kanssa ratkaisuja muun muassa geopolymeereihin, kaupunkiviljelyyn, jätevoimalan logistiikkaan sekä työkoneiden…
Tapahtuma Liiketoimintaa kiertotaloudesta

Tampereen seudullisen kiertotalouskiihdyttämön haastekilpailun lanseeraustilaisuus 8.3. klo 10-11.30 – tervetuloa!

Business Tampereen Vihreä Siirtymä-sarja koostuu webinaareista ja tapahtumista liittyen liiketoiminnan kestäviin ratkaisuihin ja liike-elämän murroksesta…
Uutinen Liiketoimintaa kiertotaloudesta

Yritys voi pian laskea itse hiilijalanjälkensä

Tampereen yliopiston tutkijat ja Gasum tekevät yhteistyötä kehittääkseen menetelmän, jolla kiertotalousalan yritykset voivat helposti arvioida…
Uutinen Liiketoimintaa kiertotaloudesta

Kiertotalous kasvaa ennakkoluuloja rikkomalla

Tampereen yliopiston tutkijat selvittivät, mitkä tekijät vaikuttavat kiertotalouden arvoketjujen liiketoimintaan. Erityisesti he keskittyivät betoni- ja…
Uutinen Liiketoimintaa kiertotaloudesta

Keko Geopolymeerit valmisti Topinpuistoon betonisen ajoesteen mineraalivillasta – geopolymeerituotteen hiilijalanjälki jopa 72 prosenttia pienempi kuin tavallisella betonilla

Keko Geopolymeerit on oululainen yritys, joka tutkii ja kehittää geopolymeeriteknologiaa sekä suunnittelee ja valmistaa geopolymeereistä…