Circhubs

Oppia, ideoita ja vauhtia kiertotalouskeskuksiin Ruotsista

ReTuna, Vera Park ja Helsingborgin jätteenpolttolaitos

Lounais-Suomen Jätehuolto ja Turun ammattikorkeakoulu matkustivat kahdeksan hengen tiiminä  vuoden 2018 joulukuussa Ruotsiin oppimaan lisää kiertotalouden mahdollisuuksista, liiketoimintamalleista ja verkostoyhteistyöstä. Tässä kirjoituksessa muistelemme matkaraportin muodossa sitä, millaisia ajatuksia reissulta jäi mieleemme.

Matka tehtiin osana Osana 6Aika: Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset -hanketta, ja matkalla mukana oli myös ryhmä  Jätevirroista arvonnousua Satakuntaan -hankkeen edustajia, joiden kanssa ajatusten vaihtaminen oli tärkeä osa matkan antia.

ReTuna – kiertotalouden ostoskeskus näytti mallia uudelleenkäytön edistämiseen

Ruotsin Eskilstunassa, noin 1,5 tunnin ajomatkan päässä Tukholmasta, sijaitsee ReTuna, maailman ensimmäinen ainoastaan kierrätys- ja uusiotuotteiden myyntiin keskittyvä ostoskeskus. Vierailimme ostoskeskuksessa torstaina 13.12.2018, jossa meidät otti vastaan hyväntuulinen kierrätystoiminnan päällikkö Vesa Hiltula.

ReTuna on rakennettu jätehuollon lajitteluaseman ympärille niin, että sen vastaanotto ohjaa uudelleenkäyttöön kelpaavat tavarat kauppakeskukseen ennen jätteeksi päätymistä. ReTunan taustalla on kunnallinen jäteyhtiö Esem, joka mahdollistaa ReTunan toiminnan yhdessä omistajakuntiensa kanssa. Ostoskeskuksessa on yhteensä 11 kierrätys- ja uusiotuotteita myyvää liikettä, ja niiden liikevaihto oli vuonna 2018 yhteensä n. 1,2 miljoonaa euroa. Kaikki ReTunassa olevat kauppiaat ovat yksityisyrittäjiä, ja uudelleenkäytettävien lajittelu sekä yksityisyrittäjät työllistävät noin 120 henkilöä.

ReTuna palvelee alueella olevia 140 000 asukasta. Kauppakeskuksen vastaavan mukaan kauppakeskukselle on tärkeää, että se sijaitsee lähellä asukkaita. Asukkaat ja yritykset saavat tuoda ReTunaan materiaaleja ja tavaroita uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen. Esemin työntekijät lajittelevat varastoalueella uudelleenmyytävät ja jätekeskukseen päätyvät tavarat.

Kauppakeskuksessa olevat liikkeet tarjoavat eri tuotteita, jotta ne eivät suoraan kilpailisi keskenään: liikkeet ovat keskittyneet esimerkiksi huonekaluihin, lasten vaatteisiin tai sähkölaitteisiin. Kauppiaat ovat itse määritelleet kriteerit tuotteille, joita liikkeisiinsä haluavat, ja annettujen kriteerien perusteella varastossa työskentelevät henkilöt lajittelevat tuotteet kauppiaiden omiin loosseihin. Loosseista tuotteet otetaan suoraan myyntiin tai tarvittaessa kauppias pesee, korjaa tai tuunaa ne ennen myyntiä.

Kauppiaat tarkastavat heille jaetut tuotteet, ja mikäli he eivät joitakin tuotteista haluakaan, he siirtävät ne käytävän toiselle puolelle, josta toinen kauppias ne voi ottaa. Samoin käy myymättömille tuotteille. Yhteistyö sujuu kauppiaiden mukaan hyvin, ja jos huomataan, että joku itselle tullut tuote sopiikin toiselle paremmin, se käydään viemässä toisen kauppaan. Pääsääntöisesti tavarat löytävät helposti siihen myymälään, johon ne kuuluvat.

ReTunassa käytetään paljon tuettua työvoimaa. Työntekijät saavat vuoden työsuhteen ja aloittavat työnsä ensin varastossa. Työskenneltyään varastossa heillä on mahdollisuus siirtyä kauppiaiden avuksi kauppaan ja sen jälkeen työllistyä ReTunassa olevaan ravintolaan.  

ReTuna on panostanut merkittävästi viestintään ja markkinointiin, mistä osoituksena on hyvä tunnettuus sosiaalisessa mediassa. Myös kuuluisat bloggarit ovat nostaneet ReTunan maailman kartalle.

– ReTunan houkuttelevuutta lisäävät konferenssi- ja kokoustilat sekä hyvä ravintola. Paikalliset asukkaat ovat vasta löytämässä kauppakeskuksen, mutta meillä on ollut vierailijoita ja tv-kuvausryhmiä jo lähes kolmestakymmenestä maasta, Vesa Hiltula kertoi.

Faktoja ReTunasta:

• ReTunassa käy noin 700 asiakasta päivässä.
• Kauppakeskus on auki 55 tuntia viikossa.
• Vuodessa kauppakeskus on vain 11 päivää kiinni.
• Lajitteluasemalla (kierrätyskeskus) asiakkaita on 5000 vuodessa.
• Rakennus on osaksi vanha, rakentamiseen käytettiin 40 miljoonaa kruunua.
• Kauppakeskusta suunniteltiin 1,5 vuotta.
• Kunnalta on saatu kauppakeskuksen pyörittämiseen tukea 5 miljoonaa kruunua.
• Vuonna 2018 ReTuna pääsi omilleen (nollatulos).
• Kauppiaat saavat tuotteen maksuttomasti, ja he maksavat kauppakeskukselle 1400 kruunua/m2/v.
• Esem ottaa vastaan kotitalousjätettä ja yritysjätettä, josta syntyy noin 3 miljoonan euron liikevaihto vuodessa.
• ReTunassa toimii myös kansalaisopisto.

Lisätietoa ReTunasta:
https://www.esem.se/
https://www.retuna.se/

Kiertotalouspuisto Vera Park Helsingborgissa

Perjantaina 14.12.2018 tutustuimme kiertotalouspuisto Vera Parkiin, joka on mainio benchmarkkauskohde Topinpuistolle ja sen verkostolle. Vierailu oli lämminhenkinen, ja yhteydenpito ja yhteistyö jatkuvat varmasti lähitulevaisuudessa.

Vera Park on Helsingborgissa sijaitseva, vanhalle kaatopaikka-alueelle muotoutunut kiertotalouspuisto, jossa toimii 15 yritystä. Kiertotalouspuiston operaattorina toimii tällä hetkellä NSR, kuuden kunnan omistama jäteyhtiö, jonka alueella on noin 250 000 asukasta. Tulevaisuudessa on tarkoitus, että Vera Parkiin tulee oma operaattoriyhtiönsä.

Kiertotalouspuiston alueella on esimerkiksi biomuoveja kehittäviä yrityksiä, ja alueella tuotetaan myös tuulivoimaa. Vera Parkissa olevat yritykset maksavat vuokraa, jotta saavat verkostosta kaiken hyödyn. Vera Parkiin yrityksiä vetää yhteistyö, sijainti, verkosto ja paremmat liiketoimintaedellytykset. Yhteistyö kuntien, yritysten ja korkeakoulujen välillä on tärkeää Vera Parkille, ja jatkossa esimerkiksi Lundin yliopistolla tulee olemaan tilat kiertotalouspuistossa.

Vera Park on hyvä esimerkki suomalaisille toimijoille, koska se antaa hyvän vertailukohdan. Vierailu kiertotaluspuistossa sai havahtumaan, että myös Suomessa kiertotalouskeskusten suhteen on tehty oikeita asioita.

Filbornan jätteenpolttolaitos

Perjantaina 14.12.2018 vierailimme Helsingborgin modernissa jätteenpolttolaitoksessa. Jätteenpolttolaitos sijaitsee Vera Parkin alueella, ja on yksi 34 jätteenpolttolaitoksesta Ruotsissa.

Maantäyttö kiellettiin Ruotsissa 2002, jolloin paikallinen jäte kuljetettiin muihin laitoksiin. Silloinen alueen lämpölaitos oli 30 vuotta vanha. Helsingborgin lämmön ja sähkön tuotanto haluttiin turvata tulevaisuudessa, ja alueelle päätettiin rakentaa moderni jätteenpolttolaitos. Uuden laitoksen ennakoitiin lisäävän joustavuutta käyttää vaihtoehtoisia polttoaineita.

Uuden jätteenpoltolaitoksen rakennustyöt käynnistyivät vuoden 2010 kesäkuussa. Jätteenpolttoa kokeiltiin ensimmäistä kertaa vuonna 2012, ja vuonna 2013 laitos otettiin käyttöön.  Laitoksen investoinnin suuruus oli 225 M euroa. Laitoksen muoto muistuttaa kukkulaa, joka sopii Veraparkin alueelle. Laitoksen pääurakoitsijat olivat B&W, MA´N, Alström, Götaverken Miljö, Processpumpar Ab, NCC ja Midroc.

Jätteenpolttolaitos vastaanottaa viikossa noin 50 kuormaa jätettä. Merkittävä määrä jätettä tulee Britanniasta, sillä siellä ei ole kaukolämpöverkkoja. Laitos saa tuloja porttimaksuista (n. 450 kruunua/t) ja sähkön ja kaukolämmön myynnistä.

Faktoja Filbornan jätteenpolttolaitoksesta:

• Laitos tuottaa kaukolämpöä ⅔ (450 GWh/vuosi) ja sähköä ⅓  (125 GWh/v).
• Laitos ottaa vastaan sekä yhdyskuntajätettä (40 %) että teollisuusjätettä (60 %).
• Kapasiteetti on 200 000 t lajiteltua jätettä vuodessa
• Polttoainetta 22,5 t/h , kuonaa 30 000 t/v ja lentotuhkia 7500 t/v sekä nestemäistä kaasukondensaattia 60 000 m3/v.

Matkaraportin kirjoittajat:

Turun ammattikorkeakoulu: Sonja Lankiniemi, Henna Knuutila, Timo Mieskonen, Inka Mäkiö ja Marketta Virta

Lounais-Suomen Jätehuolto: Sini Ilmonen, Tuomas Alijoki, Miia Jylhä ja Marko Kokkonen