Circhubs

Kehittämis- ja selvitystyöt kartoittavat kiertotalouden potentiaalia

Tampereen kaupungin tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Tampereella on toteutettu useita 6Aika: Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset -hankkeen selvityksiä, jotka edesauttavat tätä tavoitetta tai ovat muutoin hyödynnettävissä ympäristön hyväksi.

Tampere kehittää hiilineutraalia rakentamista Hiedanrannassa

Hiedanrantaan rakentuvassa kaupunginosassa on testattu kiertotalouden mukaista rakentamistoimintaa. Se tarkoittaa sellaista rakentamista, jossa kertaalleen käyttöön otetut luonnonvarat säilytetään käytössä mahdollisimman pitkään. Kiertotalouden mukainen rakentaminen täytyy huomioida alusta saakka, aina asemakaavoituksesta, talonrakennusohjelmasta ja tontinluovutuksesta alkaen. Myös energia- ja ravinnenäkökulmat pitää ottaa huomioon. Myös maankäyttö- ja rakennuslaki kaipaisi uudistusta kiertotaloutta suosivaan suuntaan. Tieto kiertotalouden mukaisesta rakentamisesta tulee jakaa avoimesti rakennusalan toimijoiden saataville, jotta hekin voivat sitä toteuttaa. Lue lisää Hiedanrannan kehittämistyöstä täältä.

Biokaasua voitaisiin hyödyntää enemmän

Pääasiassa metaanista ja hiilidioksidista koostuvaa biokaasua tehdään biohajoavasta materiaaleista muun muassa kaatopaikoilla, josta se voidaan ottaa talteen ja hyödyntää. Sitä käytetään esimerkiksi ajoneuvojen polttoaineena, lämmön- ja sähköntuotannossa sekä teollisuudessa fossiilisten polttoaineiden korvaajana. Se on kotimainen, uusiutuva, hiilineutraali ja hiilidioksidipäästöjä vähentävä energian lähde. Suomessa biokaasun liikennekäyttö on lisääntynyt, mutta kuitenkin edelleen alkutekijöissään. Sitä voitaisiin edistää muun muassa paremmalla liikennesuunnittelulla, suosimalla vähäpäästöisyyttä julkisissa liikennehankinnoissa, pitkäjänteisellä tukipolitiikalla ja tukemalla biokaasuautojen käyttöä ja kaasualan tutkimusta. Lue lisää biokaasusta täältä.

Purkumateriaalin uusiokäyttö vielä lapsenkengissä

Rakentamisesta syntyy vuosittain jätettä Suomessa noin 2,5 miljoonaa tonnia, josta puolet on betonijätettä ja 15% puujätettä, kertoo Business Tampereen selvitys. Purkujätettä ei uusiokäytetä lähellekään 70% kierrätystavoitetta. Betonijätettä hyödynnetään maarakentamiseen, puuta käytetään energiana. Selvityksessä mukana olleista materiaaleista parhaiten uusiokäytettiin lasia, kipsiä ja terästä. Rakentamisen suunnittelussa voitaisiin huomioida materiaalin uusiokäyttö paremmin, jotta se olisi tehokkaampaa. Uusille teknologioille ja innovaatioille olisi siis tilaa purkumateriaalin uusiokäytön suhteen. Se on kuitenkin yksi tapa edistää rakentamisen vähähiilisyyttä. Uudet innovaatiot voivat toimia myös vientituotteina. Lue lisää purkumateriaalin uusiokäytöstä täältä.

Suomalaiselle ympäristöosaamiselle tarvetta Keski-Euroopassa

Itäisen Keski-Euroopan, kuten Puolan, Tsekin ja Slovakian kaivosteollisuus voisi tarjota liiketoimintamahdollisuuksia suomalaiselle ympäristöosaamiselle. Kivihiilen ja ruskohiilen tuotannoissa on näissä maissa useita ympäristöongelmia, joita suomalaisten innovaatioiden avulla voitaisiin ratkaista. Pahimmat ympäristöongelmat liittyvät erityisesti kaivosvesien puhdistamiseen ennen vesistöihin laskemista, maaperän puhdistamiseen, päästöihin ja muihin tuotannosta syntyviin jätteisiin. Lue selvitysraportista lisää täältä.