Jätteet puntarissa

Vuoteen 2030 mennessä yhdyskuntajätteestä tulisi kierrättää materiaalina 60 prosenttia – näin sanoo EU:n jätedirektiivi. Tavoite on kova, sillä Tilastokeskuksen arvion mukaan vuonna 2017 Suomessa syntyi noin 510 kg yhdyskuntajätettä jokaista asukasta kohden ja kierrätysaste oli 41 prosenttia. Yhdyskuntajätettä syntyy ihmisten kulutuksesta; kodeissa ja palveluissa.

On selvä juttu, että kiertotalouteen siirtyminen edellyttää entistä laajempaa ja tehokkaampaa yhdyskuntajätteiden kierrättämistä. Ennen kaikkea tarvittaisiin laatukierrätystä: mahdollisimman korkean jalostusasteen tuotteita, ja materiaalin arvon säilyttävää kiertoa. Kierrätyksen laatua on kuitenkin hankalampaa mitata, ja siksi myös EU:n tasolla tavoitellaan ja mitataan käsittelylaitoksista läpi kulkevia tonneja. Punnittuihin tuloksiin perustuvan tiedon voisi ajatella olevan yksinkertaista hankkia, mutta sekään ei ole aivan ongelmatonta.

Nykyisin tuotettava valtakunnallinen arvio perustuu jätteen käsittelylaitosten raportoimiin lukuihin, ja niiden avulla saadaan tällä hetkellä paras arvio yleiskuvasta, joka voidaan ilmoittaa osaksi EU:n jätetilastojen vertailua. Tilastointitavoissa on kuitenkin nykyisellään paljon epävarmuutta ja virhemahdollisuuksia. Kotitalouksien yhdyskuntajätteistä tilastointi on pääosin kattavaa, mutta palvelusektorin osalta tietopohja on heikko.

Vanha viisaus muistuttaa: ”mitä et voi mitata, sitä et voi johtaa” 

Jotta kierrätysastetta päästään hilaamaan tavoitteellisesti ylöspäin, tarvitaan aikaisempaa tarkempaa, paikallista ja yksityiskohtaista tietoa. Toiminnan kehittämistä varten kiinnostavaa olisi myös päästä tilastojen valossa vertailemaan, millaisia alueellisia eroja jätteiden tuotannossa, keräämisessä ja käsittelyssä on.

Euroopan komission Suomen jätehuoltoa käsittelevä Early warning -raportti ehdottaa, että ratkaisuksi kierrätysasteen nopeampaan nostamiseen, Suomen olisi syytä vähentää jätehuollon pirstaleisuutta ja asettaa kierrätykselle kuntatason tavoitteita.

Näihin tarpeisiin lähdettiin osaltaan vastaamaan 6Aika: Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset -hankkeessa, jossa seudullista laskentamenetelmää yhdyskuntajätteille kehitettiin yhteistyössä. Projektiin osallistuivat Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Suomen ympäristökeskus SYKE, Suomen Kiertovoima KIVO ry, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (LSJH) ja Kiertokaari Oy. Rakennetun laskentamallin avulla kierrätysasteita voidaan jatkossa laskea alueittain, ja peilata tuloksia lainsäädännössä asetettuihin tavoitteisiin. Hankkeen raportti on julkaistu CircHubs -verkoston sivuilla.

Mukana myös arviointia

Pakkausjätteistä tuottajayhteisöllä oli tarjolla alueellista tietoa Rinki-ekopisteverkoston ja pantillisten juomapakkausten palautusjärjestelmän osalta. Kiinteistökohtaisen keräyksen ja täydentävien aluekeräysten osalta pakkausjätteitä koskeva tilastotieto löytyy kuntien jätelaitoksilta siltä osin, kuin kiinteistöt ovat kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen piirissä. Muista tuottajavastuujätteistä (keräyspaperi, sähkölaitteet, paristot ja akut) numeroita laskentaan saatiin lisäksi Pirkanmaan ELY-keskuksen tilastoista. Avoimen datan aikakauteen on näiden tietojen osalta vielä jonkin verran matkaa. Palvelutoiminnan yhdyskuntajätemääristä ei ole kootusti saatavilla mitattua tietoa, vaan ne täytyi hankkeessa arvioida laskennallisesti. Arviointi tehtiin HSY:n kehittämän palveluiden ja teollisuuden jäteseurantajärjestelmän (Petra-jätevertailu) pohjalta, skaalaten suhteessa eri toimialojen seudullisiin henkilöstömääriin.

Kuntien jäteyhtiöiltä on perinteisesti saanut kattavat jätemäärätiedot niiden vastuulla olevista ja vastaanottamista jätteistä. Vertailukelpoisen kierrätysastelaskennan tarpeisiin nähden tilastointitavoissa ja -mahdollisuuksissa on kuitenkin merkittäviä alueellisia eroja. Esimerkiksi ainoastaan niillä alueilla, joissa kuntien jäteyhtiö kilpailuttaa jätteiden kuljetukset, tieto jätteen syntypaikoista ja tuottajista on luotettavasti saatavilla.

Luotettava vertailu ei onnistu vielä

Hankkeessa seudullista kierrätysasteen laskentaa pilotoitiin pääkaupunkiseudulla, Turun seudulla ja Oulun seudulla. Laskentamenetelmän pilotoinnissa käytettävissä olevat lähtötiedot antoivat tulokseksi pääkaupunkiseudulla noin 48 % ja Turun seudulla 44 % yhdyskuntajätteen kierrätysasteen. Pilotoinnin mukaan yhdyskuntajätteiden kokonaismäärä oli suurin Turun seudulla. Oulun seudulla kaikkia riittäviä lähtötietoja kierrätysasteen luotettavaksi laskemiseksi ei tämän pilotin aikana vielä saatu, ja työ tilastointimenetelmien tarkentamiseksi jatkuu.

Muidenkin lukuihin sisältyy vielä epävarmuutta. Tuottajavastuujätteiden osalta tietoihin toivotaan lisää läpinäkyvyyttä. Turussa haasteita toi erityisesti suuressa osassa aluetta käytössä oleva kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus, joka ei mahdollista yritysjätteen ja kotitalousjätteen varmaa erottamista tilastoinnissa. Laskentamallille tehty herkkyystarkastelu osoitti, että kotitalousjätteen arvioitu osuus sekajätteen kokonaismäärästä vaikuttaa merkittävästi laskennan tuloksena saatavaan kierrätysasteeseen.

Suuret kaupunkiseudut ovat tyypillisesti kierrätysasteen osalta koko maan keskiarvoa edellä, koska mahdollisuudet jätejakeiden tehokkaaseen kiinteistökohtaiseen keräykseen ovat tiheään asutuissa taajamissa paremmat, ja kattavan palvelutason ylläpitäminen on asukasta kohden edullisempaa.

Yhteistyöllä tarkempaa jätetilastointia

Kierrätysastelaskennan kehittämisessä HSY on tehnyt pioneerityötä. Pääkaupunkiseudulla laskentaa on toteutettu useimpia muita seutukuntia tarkemmin jo vuosia. Tehtävää ovat helpottaneet keskitetysti organisoitu jätteenkuljetus, kuntayhtymän tiiviimpi yhteistyö viranomaisten kanssa ja totta kai suuren organisaation suuremmat resurssit. HSY:n kehittämä palveluiden ja teollisuuden jäteseurantajärjestelmä Petra on mahdollistanut myös yksityisen palvelutoiminnan jätemäärätietojen mukaan ottamisen yhdyskuntajätelaskentaan.

Viranomaisvaatimukset eivät ole toistaiseksi edellyttäneet tilastointia pilotissa sovelletulla tarkkuudella.  Jatkossa tarpeet ovat suuremmat. Kenellä on vastuu laskemisesta, kun jätehuollon kenttä on hajanainen?

Hankkeen toteuttajien ja tuottajayhteisöjen välillä yhteistyö tiivistyi, ja kehitystyö ja tilastojen tarkentaminen jatkuu varmasti tulevaisuudessa. Kuntien jätelaitosten rooli alueellisen kierrätysasteen laskentamallin kehittämisessä on ollut vahva, sillä yhdessä ne voivat tarjota avoimesti tarkimmat, vertailukelpoisesti tilastoidut tiedot.

Suomi sai aiemmin EU:lta pyyhkeitä jätehuollon tavoitteiden keskimääräistä heikommasta toteutuksesta. Mutta miten käy, kun tilastoinnin ohjeita yhtenäistetään ja tiukennetaan koko Euroopassa? Tuoreessa Municipal Waste Europen (Vanya Veras, 15.5.19) yhdyskuntajätetilastoinnissa vuodelta 2017 Suomi olikin pompannut jo vertailun pronssisijalle. Sijoitusta paransi etenkin yhdyskuntajätteiden energiahyötykäyttö ja kaatopaikkasijoittamisen loppuminen. Arvelujen mukaan EU:ssa käyttöön otettava, yhtenäinen ja tarkempi jätetilastointi tulee pudottamaan nyt laskettuja kierrätysasteita useimmissa maissa, myös Suomessa. Silloin kunnianhimoisten kierrätystavoitteiden saavuttaminen on entistä haastavampaa. Joka ikinen kilo materiaalia alkaa kiinnostamaan jätehuollon kehittäjää. Tehostamistoimien kohdentamiseen tarvitaan puhdasta dataa.

Miia Jylhä

Kirjoittaja työskentelee tutkimus- ja kehitysvastaavana Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:ssä

Lue seuraavaksi

Tervetuloa yhteiskehittämisen ihmeelliseen maailmaan!

Circhubs-hankkeessa on kehitetty kiertotalouskeskusten käyttöön TKI-toimintamalli. Mallin tarkoituksena on madaltaa kynnystä yritysten väliseen yhteistyöhön ja […]

Mikä ihmeen kiertotalouskeskus?

Jo useammasta suomalaiskaupungista löytyy kiertotalouskeskus. Odotettavissa on, että ajan myötä niitä ilmestyy maahamme lisää. Mikä […]

Kiertotalouden uusi aika

Turun AMK:n opiskelijat kirjoittivat tekstin 6Aika: Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset -hankkeesta osana ympäristöviestinnän kurssia. Miten opiskelijat kirjoittavat […]

Jätevesilietteiden käsittelylle tarvitaan yhteinen toimintahierarkia – 1.11.2018 järjestetyn työpajan tuloksia

Marraskuisen jätevesilietteiden kiertotaloustyöpajan Turussa järjestivät yhteistyössä Lounais-Suomen Jätehuolto Oy ja Tampereen teknillinen yliopisto. Työpaja järjestettiin […]

Modulaarinen työpaja – mikä se on ja mihin sitä käytetään?

Circhubs-hankkeen työpaketissa 3 kehitetään T&K&I-alustakonseptia Ekomon ja myöhemmin myös muiden hankkeessa mukana olevien kaupunkien kiertotalouskeskusten […]

Gasum ja Pirkanmaan Jätehuolto yhteistyöhön uuden biokaasulaitoksen tuotannon jakelusta liikenteen polttoaineeksi

Gasum ja Pirkanmaan Jätehuolto ovat allekirjoittaneet sopimuksen Nokian Koukkujärvelle rakennettavan uuden biokaasulaitoksen tuottaman biokaasun myymisestä […]

SFTec ja Rakeistus – yhdessä isompi kuin erikseen

Kesäkuussa Oulun Ruskonniityn kiertotalouskeskukseen avattiin kahden oululaisen yrityksen toimesta Demotehdas. Demotehdas-konseptissa yhteistyötä tekevät SFTec Oy ja […]