Circhubs

Jätevesilietteiden kiertotalouden toteutuminen vaatii työtä ja tutkimusta

Minkälaisia asenteita jätevesilietteiden hyödyntämiseen liittyy? Miten jätevesilietteiden hyödyntämistä voitaisiin tehostaa myös paikallisesti? Miten ravinnekiertoa saadaan lisättyä ja riskejä vähennettyä? Muun muassa näitä kysymyksiä pohdittiin Jätevesilietteiden kiertotalous -tapahtumassa marraskuun alussa. Tapahtumassa kuultiin puheenvuoroja jätevesilietteiden hyödyntämisestä. Puheenvuorojen jälkeen aiheen parissa jatkettiin työpajoissa.

Jätevesilietteiden hyödyntämiseen vaikuttaa merkittävästi alue, jolta lietettä kerätään. Logistiikan tehostaminen ja uusien menetelmien kehittäminen on tärkeää, jotta myös haja-asutusalueiden lietteet saadaan tehokkaasti hyödynnettyä.

– Lounais-Suomen alue on lietteiden kannalta haastava, sillä toiminta-alue on laaja sekä kilometreissä että ajallisesti. Saaristossa on noin 4500 kiinteistöä, johon ei lieteautolla pääse, sillä tieyhteyttä ei ole, Lounais-Suomen Jätehuollon asukaspalvelupäällikkö Cati Huhta valaisi seudun tilannetta puheenvuorossaan.
Cati toi esille myös kunnallisten jätevedenpuhdistamoiden merkityksen lietteiden käsittelyssä. Ovatko ne tulevaisuuden käsittelypaikkoja?

– Puhdistamoilla ei hyödynnetä sako- ja umpikaivolietteiden ravinteita, vaan ne sekoitetaan viemäriverkostosta tuleviin jätevesiin, Cati muistutti.
Puhdistamolietettä syntyy Suomessa 150 000 tonnia, josta noin 90 prosenttia hyödynnetään maataloudessa ja viherrakentamisessa.

– Lietteeseen päätyy ravinteiden lisäksi myös paljon muuta. Se muu on yksi merkittävimmistä ravinnekierrätyksen esteistä ja haasteista, vesiasiantuntija Niina Vieno Laki ja Vesi Oy:stä kertoi.

Omilla kulutustottumuksillaan voi vaikuttaa siihen, mitä jätevesiin päätyy, sillä yhteiskunnassa käytössä olevat aineet päätyvät myös jätevesilietteisiin. Lietteissä voi olla esimerkiksi taudinaiheuttajia, orgaanisia haitta-aineita ja mikromuovia.

– Haitallisia aineita on myös muissa lannoitevalmisteissa, joita käytetään. Karjan lannan käytössä on ongelmallista se, ettei varoaikaa antibiootilla hoidetun eläimen lannan käytölle ole, ja lannassa voi olla huomattavasti enemmän antibiootteja kuin puhdistamolietteessä, Niina muistutti.

Ratkaisuja lietteen käsittelyyn ja keräämiseen

Tampereen teknillisen yliopiston akatemiatutkija Marika Kokko esitteli teknologioita, joilla biokaasureaktorin mädätettä voidaan käsitellä. Esimerkiksi typpeä voi ottaa talteen strippauksella, haihdutuksella tai kalvosuodatuksella.

– Mädätteen käsittelyssä pitää ottaa useita asioita huomioon, Marika kertoi. – Pitää huomioida esimerkiksi se, millä alueella toimitaan, minkäkokoinen puhdistamo on ja missä talteen otettavia ravinteita halutaan hyötykäyttää.

– Uusille asuinalueille ja haja-asutusalueille voisi sopia hajautettu järjestelmä, jolloin esimerkiksi harmaat vedet, virtsa ja ulosteet saataisiin erilleen. Näistä jakeista olisi helpompi ottaa ravinteet talteen.

VA Process och Energigasin projektipäällikkö Jan-Olof Åström kertoi yksittäisten kiinteistöjen lietetyhjennysmenetelmistä Ruotsissa. Hän keskittyi siihen, minkälaisia käsiteltävät lietemäärät ovat ja minkälainen tyhjennys on logistisesti järkevintä.

– Lietteidenkäsittelyn kohdalla pitää tehdä valinta, keskittyykö säästämään energiaa vai huoltamaan mahdollisimman suurta lietemäärää, Jan-Olof totesi.

Etkö ehtinyt mukaan? Katso tapahtuman taltiointi!

Tapahtuman järjestivät Lounais-Suomen Jätehuolto Oy ja Tampereen teknillinen yliopisto. Työpaja oli osa 6Aika: Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset -hankkeen sarjaa, jossa etsitään ratkaisuja uusia kierrätysratkaisuja tarvitseville jätevirroille.

Teksti: Marketta Virta
Kuvat: Vesa-Matti Väärä