Jätevesilietteiden käsittelylle tarvitaan yhteinen toimintahierarkia – 1.11.2018 järjestetyn työpajan tuloksia

Marraskuisen jätevesilietteiden kiertotaloustyöpajan Turussa järjestivät yhteistyössä Lounais-Suomen Jätehuolto Oy ja Tampereen teknillinen yliopisto. Työpaja järjestettiin osana 6Aika: Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset -hankkeen kiertotalousteemaisten työpajojen sarjaa, jossa etsitään ratkaisuja uusia kierrätysratkaisuja tarvitseville jätevirroille.

Lounais-Suomessa jätevesilietteet nähtiin erityisenä haasteena, sillä alueella on hyvin laajalle levittäytynyt verkko sako- ja umpikaivoja, joista merkittävä osa on myös logistisesti haastavasti saavutettavissa. Tämän vuoksi lietteiden käsittely on haastavaa järjestää usean kunnan yhteistyönä Lounais-Suomen Jätehuollon palvelualueella. Nämä haasteet näkyivät laajana kiinnostuksena työpajaa kohtaan; paikalla oli monipuolinen osallistujakunta alan asiantuntijoita.

Työpajan tavoitteena oli innovoida uusia liiketoimintamalleja ratkaisuina kolmeen haasteeseen, jotka saatiin alueella vaikuttavilta alan toimijoilta. Työpajatyöskentelyä alustettiin puheenvuoroilla. LSJH:n Cati Huhta alusti lietetyhjennysten ja lietteiden käsittelyn haasteista Lounais-Suomessa, VA Process och Energigasin Jan-Olof Åström kertoi Ruotsissa käytössä olevista tyhjennysmenetelmistä, Niina Vieno Laki ja Vesi oy:stä puhui ravinnekierrätyksen ja lannoitekäytön kriteereistä ja käyttökohteista, ja lopuksi Marika Kokko Tampereen teknillisestä yliopistosta esitteli teknologisia ratkaisuja. Seminaariosuuden jälkeen asiantuntijat jakautuivat monitaustaisiin ryhmiin kehittämään ratkaisuaan valitsemaansa haasteeseen.

Kuvassa VA Process och Energigasin Jan-Olof Åström esittelee sakokaivon tyhjennysperiaatetta. Hänellä on toisessa kädessään mikrofoni, ja toisella kädellään hän viittaa valkokankaalla olevaan kuvaan kaivosta, joka on jaettu useaan lohkoon, jotka keräävät lietettä.
VA Process och Energigasin Jan-Olof Åström esittelee erilaisia sako- ja umpikaivojen tyhjennystekniikoita. Kuva: Topinpuisto, kuvaaja Vesa-Matti Väärä

Työpajaosuuden menetelmän alustajana ja pääasiallisena fasilitaattorina toimi Valtteri Ranta Tampereen teknillisestä yliopistosta. Työpajaan saatiin kolme jätevesilietteiden kiertotalouteen liittyvää haastetta, jotka tarttuivat aiheeseen hyvin eri kulmista. Haasteita esittelemään ja työpajoja vetämään saapuivat edustajat haasteet esittäneiltä organisaatioilta: Eeli Mykkänen Gasumilta, Riikka Leskinen Valonialta ja Cati Huhta Lounais-Suomen Jätehuollolta.

Haasteet jätevesilietteiden käsittelyssä

Gasumin haaste käsitteli fosforin palauttamista takaisin ravinnekiertoon, ja haitta-aineiden leviämisen estämistä. Haasteessa peräänkuulutettiin uusia tapoja, kuten tekniikoita ja käyttökohteita, hyödyntämiseen ravinnekierron lisäämiseksi sekä riskien pienentämiseksi. Asiantuntijat tarttuivat aiheeseen niin lainsäädännön kuin teknologioidenkin näkökulmasta, ja peräänkuuluttivat jätevesilietteidenkin käsittelyyn tuottajavastuun tapaista mallia, joka ottaisi paremmin huomioon syntypaikkojen aiheuttamat erot muun muassa riskien suhteen.

Lounais-Suomen Jätehuolto haastoi asiantuntijat ratkaisemaan sako- ja umpikaivolietteiden ja pienempien jätevedenpuhdistamojen lietteiden logistisia hankaluuksia. Suuri osa lietteistä on vettä, jonka kuljettaminen pitkiä matkoja ei ole logistisesti viisasta. Asiantuntijat saivat pohtia, pystyttäisiinkö lietteitä esikäsittelemään tai hyödyntämään paikallisesti tankkiautojen ajeluttamisen vähentämiseksi.

Valonian haaste käsitteli monen kiertotalousratkaisun jarruttajaa, eli ihmisten asenteita ja saatavilla olevaa tietoa ongelmasta, sen mahdollisista ratkaisuista, ja niiden turvallisuudesta. Jätevesilietteiden hyödyntämiseen liittyy ympäristöriskejä, mutta onko ihmisillä riittävää ja ajantasaista tietoa aiheesta, vai ovatko jotkin huolet perusteettomia? Asiantuntijat kartoittivat asenteiden ja tiedon tilannetta niin kansalaisten kuin tutkimuksen tasolla.

Tampereen yliopiston tutkija Valtteri Ranta esittelee työpajassa käytettävää Impact Canvas -työkalua. Hän pitää kädessään tulostetta työkalusta, ja hänen taustallaan valkokankaalla näkyvät työpajatyöskentelyn vaiheiden otsikot: vaikutus, ratkaisu, ja toteutus.
Valtteri Ranta (Tampereen yliopisto) esittelee työpajamenetelmää ja Impact Canvas -työkalua. Kuva: Topinpuisto, kuvaaja Vesa-Matti Väärä

Työpajatyöskentelyn tukena käytettiin Impact Canvas –työkalua, joka tarjoaa raamit uuden liiketoimintaidean innovoinnille. Työkalun avulla osallistujat kartoittivat ratkaisunsa käyttäjiä, tarvittavia resursseja, vaadittavia toimia, mahdollista kilpailua ja muita tekijöitä. Valmiit suunnitelmat esiteltiin lyhyillä puheenvuoroilla. Koostimme ratkaisut tämän tekstin yhteydestä löytyvään PowerPoint-esitykseen.

Ratkaisuja haetaan etsimällä parhaat käytännöt sekä keskustelemalla aktiivisesti

Työpajan tuloksissa varmistui, mikä jo tiedettiin haasteita esittäessä: jätevesilietteiden käsittely on monin tavoin haasteellista nykyisessä toimintaympäristössä Lounais-Suomen alueella. Työpajassa kuitenkin tunnistettiin selviä kehityskohteita, joihin tarttumalla haasteita päästään ratkaisemaan.

Ennen kaikkea, jätevesilietteet on nähtävä resurssina, ei jätteenä. Kiertolannoitteet tulisi saada tasa-arvoistettua keinolannoitteiden kanssa niin säätelyn kuin koetun riskin osalta. Tämä korostui kaikkien haasteiden kohdalla. Kuitenkaan yhtä yhtenäistä alueellista toimintamallia ei voida vaatia, muun muassa logististen haasteiden vuoksi. Yhteinen toimintahierarkia osoittaisi parhaat käytännöt, ja sen tullessa myös kansalliselle tasolle jätevesilietteiden käsittely kehittyisi koko Suomessa.

Tehokas viestintä on avain kahden ensimmäisen kehityskohteen ratkaisuun. Viestintää on kehitettävä niin päättäjien, yritysten kuin kansalaistenkin suuntaan, ja asiasta on keskusteltava enemmän, useampien toimijoiden toimesta. Tämä työpaja antoi asialle hyvän alkusysäyksen, ja nyt on aika alkaa muodostaa toimijaverkostoja, jotka voivat tähän haasteeseen tarttua.

Ei niin suurta asiaa, ettei siitä tulisi viestiä myös ruohonjuuritasolla. Työpajassa tunnistettiin myös tulevien sukupolvien kasvattaminen tärkeänä keinona hallita asenteita ja jakaa oikeaa tietoa myös vanhemmille sukupolville. Puhutaan siis myös lapsille ravinnekierrosta, logistiikasta, riskeistä ja kiertotalouden mahdollisuuksista, ikätasoisesti tietenkin.

Kuvan etualalla pöydän ääressä istuu viisi ihmistä. Valonian haasteen vetäjä Riikka Leskinen seisoo pöydän keskivaiheilla. Ihmiset hymyilevät ja katsovat toisiaan keskustellessaan haasteesta.
Asenteet vs. tieto -haasteen ratkaisijoiden työskentelyä ohjaamassa Valonian Riikka Leskinen. Kuva: Topinpuisto, kuvaaja Vesa-Matti Väärä

Työpajan tulokset sekä mahtavat kuvat innostuneiden asiantuntijoiden työskentelystä osoittavat, että pääsimme jo alkuun jätevesilietteiden kiertotalouden kehittämisen polulla. Ilmassa vaikutti olevan myös halua jatkaa haasteiden parissa, ja tässä CircHubs voi myös tarjota apua ja palveluita:

  • CircHubs tarjoaa kiertotalousaiheista koulutusta ja pyrkii lisäämään tietoutta kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksista (seminaarit, koulutuspäivät, sparrauskeskustelut).
  • CircHubs toimii fasilitaattorina monialaisten toimijaverkostojen luomisessa sekä valtakunnallisen ja paikallisen tason vuoropuhelun aloittamisessa (työpajat, toimijoiden omien verkostojen hyödyntäminen).
  • CircHubs voi ottaa roolin keskustelun avaamisessa sekä koordinoinnissa. (konsultointi, valmennuspäivät)

Ota yhteyttä, ja viedään kiertotalous käytäntöön!

Hannele Väyrynen, projektipäällikkö, Tampereen yliopisto: hannele.vayrynen@tuni.fi

Tuomas Alijoki, projektikoordinaattori, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy: tuomas.alijoki@lsjh.fi



Keräsimme työpajan tulokset yhteen tietopakettiin:

Työpaja järjestettiin osana Euroopan Aluekehitysrahaston rahoittamaa 6Aika – Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset -hanketta.


Kirjoittanut Viivi Lamberg, projektitutkija, Tampereen yliopisto

Lue seuraavaksi

Modulaarinen työpaja – mikä se on ja mihin sitä käytetään?

Circhubs-hankkeen työpaketissa 3 kehitetään T&K&I-alustakonseptia Ekomon ja myöhemmin myös muiden hankkeessa mukana olevien kaupunkien kiertotalouskeskusten […]

Gasum ja Pirkanmaan Jätehuolto yhteistyöhön uuden biokaasulaitoksen tuotannon jakelusta liikenteen polttoaineeksi

Gasum ja Pirkanmaan Jätehuolto ovat allekirjoittaneet sopimuksen Nokian Koukkujärvelle rakennettavan uuden biokaasulaitoksen tuottaman biokaasun myymisestä […]

SFTec ja Rakeistus – yhdessä isompi kuin erikseen

Kesäkuussa Oulun Ruskonniityn kiertotalouskeskukseen avattiin kahden oululaisen yrityksen toimesta Demotehdas. Demotehdas-konseptissa yhteistyötä tekevät SFTec Oy ja […]

Lounais-Suomen Jätehuolto Oy – Kiertotalous toteutetaan yhteistyöllä

Suomalainen jätehuolto on murroksessa. Kaatopaikkoja suljetaan ja suurin osa jätteestä hyödynnetään energiantuotannossa. Kiertotalouden näkökulmasta se […]