Jaa artikkeli

[shared_counts]

Hiilinielujen myynnistä vauhtia kiertotalouteen

16.06.2021 | Anna Tommola / Noon Kollektiivi

Soilfood kehitti mallin, joka kannustaa niin teollisuutta kuin maanviljelijöitäkin kestäviin valintoihin. Teollisuuden sivuvirroista jalostetut maanparannuskuidut sitovat hiiltä peltomaahan, mikä tuottaa lisätuloja koko ketjulle.

Metsäteollisuuden sivutuotteena syntyy eloperäistä ainesta sisältäviä sivuvirtoja kuten kuitulietettä, joka perinteisesti on päätynyt poltettavaksi. Kun sivuvirrat sen sijaan jalostetaan ja levitetään pelloille, maaperän kasvukunto ja satotaso parantuvat. Päästöt vähenevät, kun hiiltä sitoutuu maahan eikä fossiilisia lannoitteita tarvita.

Näin toimii kierrätysravinteita valmistavan Soilfoodin kehittämä yhteistyömalli. Teollisuus saa itselleen tarpeettomat sivuvirrat kiertoon, maanviljelijä kohentaa peltonsa tuottavuutta ja ilmastokin kiittää.

Siis kiertotaloutta parhaimmillaan – mutta ei siinä kaikki. Pelloilla syntyneet hiilinielut ovat nyt kansainvälisillä markkinoilla käypää valuuttaa.

ILPO-hankkeeseen Tampereen seudulta valitussa kokeilussa Soilfood pilotoi hiilinielujen sertifiointia ja myyntiä siten, että siitä hyötyy koko ketju.

Lisäkannuste kiertotalouteen

Niin yritykset kuin yksityiset ihmiset haluavat yhä useammin hyvittää aiheuttamiaan ilmastopäästöjä. Erilaisten kompensaatiopalvelujen kautta voi sijoittaa hankkeisiin, joissa vähennetään päästöjä tai sidotaan hiiltä eri tavoin, vaikkapa puita istuttamalla.

Tänä keväänä suomalaisviljelijät saavat ensimmäiset pelloillaan syntyneet hiilinielut myyntiin. Soilfood myy nielut viljelijöiden puolesta Puro.earth-markkinapaikalla, ja rahat jaetaan tasan kaikille kolmelle osapuolelle eli viljelijälle, Soilfoodille ja teollisuudelle.

Vaikka hiilinielujen myynnistä saatava tuotto ei välttämättä katakaan kaikkia viljelijän tai teollisuuden kustannuksia, kaikki on kotiin päin. Myyntitulo on lisäkannuste muun hyödyn päälle, selittää Soilfoodin tuotekehityspäällikkö Ossi Kinnunen.

”Kun viljelijä saa osan panostuksestaan takaisin, se tekee maanparannuskeinoista kannattavampia ja entistä houkuttelevampia”, Kinnunen sanoo.

Teollisuuden näkökulmasta asetelma on sama: hiilinieluista saatava tuotto tukee sitä, että sivuvirtojen kierrätys on kannattavampaa kuin poltto.

Ilmastovaikutus tarkkaan tiedossa

Kaikki alkoi yksittäisistä kokeiluista. Tutkija ja maanviljelijä Juuso Joona oli hyödyntänyt metsäteollisuuden ylijäämäkuituja ensin omilla pelloillaan, kunnes naapurien kiinnostus kannusti liiketoimintaan.

Vuonna 2016 Joonan yritys Tyynelän Maanparannus ja konekaupasta lietteiden hyödyntämiseen siirtynyt Koneta yhdistivät voimansa ravinnealan tuoreen tulokkaan Soilfoodin kanssa. Fuusion tuloksena oli Suomen suurin kierrätyslannoitefirma.

Toiminnan ympäristöhyötyjä on tutkittu alusta saakka. Idea siitä, että ne voisivat tuottaa myös taloudellisesti, syntyi Ossi Kinnusen mukaan muutama vuosi sitten. Aikaa kului eri vaihtoehtojen kartoittamiseen ja käytännön päästölaskentatyöhön.

Kehittyvillä päästökompensaatiomarkkinoilla on monenlaisia toimijoita. Hyvityshankkeita on osin kyseenalaistettukin. Mitä monimutkaisemmista ekosysteemeistä on kyse, sitä vaikeampaa on varmistaa päästövähennysten aitous ja pysyvyys.

”Meillä etuna on ollut, että emme ole ottaneet kohteeksi koko maatalousekosysteemiä vaan yhden tuotteen, jonka hiilipitoisuus ja hajoamisnopeus tiedetään tarkasti”, Kinnunen sanoo.

Soilfoodin laskelmat perustuvat riippumattomiin mittauksiin ja mallinnuksiin, joita on tehty esimerkiksi Luonnonvarakeskuksessa. Kauppapaikka Puro.earth välittää vain todennettuja hiilinieluja.

Kokeilusta laajemmaksi malliksi?

Soilfood pilotoi hiilinielukauppaa yhdellä maanparannustuoteryhmällä, mutta sitä voisi soveltaa yrityksen muihinkin tuotteisiin. Monet niistä lisäävät merkittävästi maaperän hiiltä. Lisäksi päästöt vähenevät, kun kierrätysravinteet korvaavat väkilannoitteita ja muita neitseellisiä raaka-aineita.

”Pitkällä aikavälillä olisi toki hyödyllistä saada myös nämä päästövähennykset tällaisen toiminnan piiriin”, Kinnunen toteaa.

Hän uskoo myös, että vastaaville kiertotalousmalleille tulee olemaan kysyntää ympäri maailman. Viljelymaan eroosio on iso ongelma.

”Tarve lisätä maan hiilipitoisuutta on monin paikoin vielä suurempi kuin Suomessa.”

Anna Tommola / Noon Kollektiivi

Lue seuraavaksi

Uutinen Liiketoimintaa kiertotaloudesta

448 ikkunaa: perinnerakennusosien vastaanottokokeilu onnistui yli odotusten 

Viime kesänä Turunmaan korjausrakentamisyhdistys Curatiolle kerättiin erilaisia perinnerakennusosia Ohituskaista uudelleenkäyttöön -vastaanottopisteellä. Keräyskokeilu oli onnistunut ja…
Uutinen Liiketoimintaa kiertotaloudesta

Puujätteestä puusepän aarteeksi: Myllymäen Saha 

Ohituskaista uudelleenkäyttöön -hankkeessa kuulutettiin viime keväänä yrityksiltä uusia tuote- ja palveluideoita, joissa voisi hyödyntää jätehuollossa…
Uutinen Liiketoimintaa kiertotaloudesta

Miten Ohituskaista uudelleenkäyttöön -vastaanottopilotit järjestettiin?

Maaliskuussa päättyneen Ohituskaista uudelleenkäyttöön -hankkeen tavoitteena oli kehittää jätehuoltopalvelujen yhteydessä asukkailta vastaanotettavien, yhä käyttökelpoisten materiaalien…
Uutinen Liiketoimintaa kiertotaloudesta

Viestintää uudelleenkäytön edistämiseksi

Ohituskaista uudelleenkäyttöön -hankkeessa pilotoitiin jätteen ja käyttökelpoisen tavaran yhteisvastaanottoa asukkailta jätehuoltopalveluiden yhteydessä. Viestinnällä oli merkittävä…
Uutinen Liiketoimintaa kiertotaloudesta

Ohituskaistan kokeiluissa edistettiin poistotekstiilien kaupallista hyötykäyttöä

Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) etsi viime keväänä yrityksiä toteuttamaan kokeiluja, joilla edistetään suomalaisilta kotitalouksilta kerätyn poistotekstiilin…
Uutinen Liiketoimintaa kiertotaloudesta

Poistotekstiilistä huippumuodiksi: VAIN Fashion Group

VAIN Fashion Group pilotoi tuotantonsa skaalaamista ja testasi Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) poistotekstiilien upcycling-palvelua Ohituskaista uudelleenkäyttöön…
Uutinen Liiketoimintaa kiertotaloudesta

Tyyki Design x LSJH: Kaupallisia vaatemalleja kuluttajien poistotekstiilifarkusta 

Vaatetusteknikko ja pukuompelija Miia Aaltonen loi kuluttajien poistotekstiilifarkusta uutta muotia yhteistyössä Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) kanssa.…
Uutinen Liiketoimintaa kiertotaloudesta

Uudelleenkäytöstä voi kehittää menestyvää liiketoimintaa  

Teksti: Matti Välimäki Kuvat: Ilari Välimäki   Lounais-Suomen Jätehuolto, Turun Ekotori ja Business Turku järjestivät työpajan, jossa…
Tapahtuma Liiketoimintaa kiertotaloudesta

Ohituskaista uudelleenkäyttöön ja yritystyöpaja

Tervetuloa uudelleenkäytön liiketoiminnan mahdollisuuksiin keskittyvään yritystyöpajaan torstaina 13.3.2025! Lounais-Suomen Jätehuolto ja Turun Ekotori järjestävät yhteistyössä…
Uutinen Liiketoimintaa kiertotaloudesta

Ohituskaistalla uudelleenkäyttöön kokeiltiin uusia materiaalien arvoketjuja

Ohituskaista uudelleenkäyttöön -hankkeessa on vuoden 2023 kesästä alkaen pilotoitu tavaroiden uudelleenkäyttöä helpottavia palveluita, joissa kotitalousasiakas…