Jaa artikkeli

Hiilinielujen myynnistä vauhtia kiertotalouteen

16.06.2021 | Anna Tommola / Noon Kollektiivi

Soilfood kehitti mallin, joka kannustaa niin teollisuutta kuin maanviljelijöitäkin kestäviin valintoihin. Teollisuuden sivuvirroista jalostetut maanparannuskuidut sitovat hiiltä peltomaahan, mikä tuottaa lisätuloja koko ketjulle.

Metsäteollisuuden sivutuotteena syntyy eloperäistä ainesta sisältäviä sivuvirtoja kuten kuitulietettä, joka perinteisesti on päätynyt poltettavaksi. Kun sivuvirrat sen sijaan jalostetaan ja levitetään pelloille, maaperän kasvukunto ja satotaso parantuvat. Päästöt vähenevät, kun hiiltä sitoutuu maahan eikä fossiilisia lannoitteita tarvita.

Näin toimii kierrätysravinteita valmistavan Soilfoodin kehittämä yhteistyömalli. Teollisuus saa itselleen tarpeettomat sivuvirrat kiertoon, maanviljelijä kohentaa peltonsa tuottavuutta ja ilmastokin kiittää.

Siis kiertotaloutta parhaimmillaan – mutta ei siinä kaikki. Pelloilla syntyneet hiilinielut ovat nyt kansainvälisillä markkinoilla käypää valuuttaa.

ILPO-hankkeeseen Tampereen seudulta valitussa kokeilussa Soilfood pilotoi hiilinielujen sertifiointia ja myyntiä siten, että siitä hyötyy koko ketju.

Lisäkannuste kiertotalouteen

Niin yritykset kuin yksityiset ihmiset haluavat yhä useammin hyvittää aiheuttamiaan ilmastopäästöjä. Erilaisten kompensaatiopalvelujen kautta voi sijoittaa hankkeisiin, joissa vähennetään päästöjä tai sidotaan hiiltä eri tavoin, vaikkapa puita istuttamalla.

Tänä keväänä suomalaisviljelijät saavat ensimmäiset pelloillaan syntyneet hiilinielut myyntiin. Soilfood myy nielut viljelijöiden puolesta Puro.earth-markkinapaikalla, ja rahat jaetaan tasan kaikille kolmelle osapuolelle eli viljelijälle, Soilfoodille ja teollisuudelle.

Vaikka hiilinielujen myynnistä saatava tuotto ei välttämättä katakaan kaikkia viljelijän tai teollisuuden kustannuksia, kaikki on kotiin päin. Myyntitulo on lisäkannuste muun hyödyn päälle, selittää Soilfoodin tuotekehityspäällikkö Ossi Kinnunen.

”Kun viljelijä saa osan panostuksestaan takaisin, se tekee maanparannuskeinoista kannattavampia ja entistä houkuttelevampia”, Kinnunen sanoo.

Teollisuuden näkökulmasta asetelma on sama: hiilinieluista saatava tuotto tukee sitä, että sivuvirtojen kierrätys on kannattavampaa kuin poltto.

Ilmastovaikutus tarkkaan tiedossa

Kaikki alkoi yksittäisistä kokeiluista. Tutkija ja maanviljelijä Juuso Joona oli hyödyntänyt metsäteollisuuden ylijäämäkuituja ensin omilla pelloillaan, kunnes naapurien kiinnostus kannusti liiketoimintaan.

Vuonna 2016 Joonan yritys Tyynelän Maanparannus ja konekaupasta lietteiden hyödyntämiseen siirtynyt Koneta yhdistivät voimansa ravinnealan tuoreen tulokkaan Soilfoodin kanssa. Fuusion tuloksena oli Suomen suurin kierrätyslannoitefirma.

Toiminnan ympäristöhyötyjä on tutkittu alusta saakka. Idea siitä, että ne voisivat tuottaa myös taloudellisesti, syntyi Ossi Kinnusen mukaan muutama vuosi sitten. Aikaa kului eri vaihtoehtojen kartoittamiseen ja käytännön päästölaskentatyöhön.

Kehittyvillä päästökompensaatiomarkkinoilla on monenlaisia toimijoita. Hyvityshankkeita on osin kyseenalaistettukin. Mitä monimutkaisemmista ekosysteemeistä on kyse, sitä vaikeampaa on varmistaa päästövähennysten aitous ja pysyvyys.

”Meillä etuna on ollut, että emme ole ottaneet kohteeksi koko maatalousekosysteemiä vaan yhden tuotteen, jonka hiilipitoisuus ja hajoamisnopeus tiedetään tarkasti”, Kinnunen sanoo.

Soilfoodin laskelmat perustuvat riippumattomiin mittauksiin ja mallinnuksiin, joita on tehty esimerkiksi Luonnonvarakeskuksessa. Kauppapaikka Puro.earth välittää vain todennettuja hiilinieluja.

Kokeilusta laajemmaksi malliksi?

Soilfood pilotoi hiilinielukauppaa yhdellä maanparannustuoteryhmällä, mutta sitä voisi soveltaa yrityksen muihinkin tuotteisiin. Monet niistä lisäävät merkittävästi maaperän hiiltä. Lisäksi päästöt vähenevät, kun kierrätysravinteet korvaavat väkilannoitteita ja muita neitseellisiä raaka-aineita.

”Pitkällä aikavälillä olisi toki hyödyllistä saada myös nämä päästövähennykset tällaisen toiminnan piiriin”, Kinnunen toteaa.

Hän uskoo myös, että vastaaville kiertotalousmalleille tulee olemaan kysyntää ympäri maailman. Viljelymaan eroosio on iso ongelma.

”Tarve lisätä maan hiilipitoisuutta on monin paikoin vielä suurempi kuin Suomessa.”

Anna Tommola / Noon Kollektiivi

Lue seuraavaksi

Puheenvuoro KiertotalouskeskuksetLiiketoimintaa kiertotaloudesta

CircHubs 2:n opit käytäntöön Kiertokaaren Mainiossa Kaupassa 

Kiertokaaren Ruskon jätekeskuksessa Oulussa avattiin toukokuussa 2022 talteenottopiste käyttökelpoiselle tavaralle ja Mainio Kauppa, jossa myydään…
Uutinen Liiketoimintaa kiertotaloudesta

Kiertotalouden palvelualustalle luotiin vastuullinen liiketoimintamalli

Millaisia mahdollisuuksia kiertotalousmyymälä luo yrityksille, kuluttajille ja muille toimijoille? Entä millaisia riskejä toimintaan liittyy? Miten…
Uutinen Liiketoimintaa kiertotaloudesta

Kiertotalousmyymäläkonsepti luotiin yhteiskehittämällä

Millainen olisi tulevaisuuden kauppapaikka, jossa kaikki yritykset toteuttavat kiertotalouden periaatteita? CircHubs 2 -hankkeessa luotiin suunnitteluun…
Puheenvuoro Liiketoimintaa kiertotaloudesta

Uutta muotoilua olemassa olevista materiaaleista

Uuden tuotteen suunnittelussa tärkeä pohdinnan paikka on, miten erottautua omalla tuotteella suuresta massasta. Onko tuote…
Uutinen Liiketoimintaa kiertotaloudesta

ED Designin kehittämä etähavainnointimenetelmä antaa aiempaa paremman kuvan ekopisteiden käyttäjän toiminnasta – prosessi voi vähentää hiilidioksidipäästöjä keskivertosuomalaisen vuoden päästöjen verran

ED Designin kehitti ROK eli Remote Observation Kit-palvelua osana 6Aika: ILPO-hankkeen kokeilua. Palvelussa ED Designin…
Tapahtuma Liiketoimintaa kiertotaloudesta

Kiertotalouden kauppapaikat, tuotteet ja palvelut – Tervetuloa Topinpuisto-päivään 6.5.2022!

Kevään 2022 Topinpuisto-päivän teemana on kiertotaloutta edistävät kauppapaikat, tuotteet sekä palvelut. Mikä on second-hand-vaatteiden verkkokaupan…
Tapahtuma Liiketoimintaa kiertotaloudesta

New Forms Friday – kestävän muotoilun market 6.5.2022 Vierailukeskus Joki, Turku

Tulevaisuuden muotoilu on kestävää, ja siinä hyödynnetään jo olemassa olevia jätemateriaaleja ja teollisuuden sivuvirtoja. Tervetuloa…
Uutinen Liiketoimintaa kiertotaloudesta

Yrityskokeiluista vauhtia kiertotalouteen – 6Aika: ILPO-hanke toteutti 17 vähähiilisyyttä edistävää kokeilua

ILPO-hankkeen kokeilussa etsittiin yhdessä yritysten kanssa ratkaisuja muun muassa geopolymeereihin, kaupunkiviljelyyn, jätevoimalan logistiikkaan sekä työkoneiden…
Tapahtuma Liiketoimintaa kiertotaloudesta

Tampereen seudullisen kiertotalouskiihdyttämön haastekilpailun lanseeraustilaisuus 8.3. klo 10-11.30 – tervetuloa!

Business Tampereen Vihreä Siirtymä-sarja koostuu webinaareista ja tapahtumista liittyen liiketoiminnan kestäviin ratkaisuihin ja liike-elämän murroksesta…
Uutinen Liiketoimintaa kiertotaloudesta

Yritys voi pian laskea itse hiilijalanjälkensä

Tampereen yliopiston tutkijat ja Gasum tekevät yhteistyötä kehittääkseen menetelmän, jolla kiertotalousalan yritykset voivat helposti arvioida…