Puheenvuorot

Teksti: Matti Välimäki 
Kuvat: Ilari Välimäki  

Lounais-Suomen Jätehuolto, Turun Ekotori ja Business Turku järjestivät työpajan, jossa yritykset ja muut toimijat pohtivat, miten materiaalien uudelleenkäytöstä syntyy liiketoimintaa. Aamupäivän aikana kuultiin yritysten inspiroivia onnistumistarinoita, kartoitettiin yhteistyömahdollisuuksia ja verkostoiduttiin. 

Kaikki alkoi pari vuotta sitten, kun Ville Kaunisto ihmetteli kesätyöpaikassaan, kuinka paljon rakentamisessa syntyy kaikkea ylimääräistä. Tavarat piti saada pois nurkista ja mieluiten hyötykäyttöön.

Tällä hetkellä nuori toimitusjohtaja, viittä vaille valmis rakennusinsinööri, pyörittää ylijäämämateriaalien myyntiin erikoistunutta yritystä nimeltä Jakava. Toiminta on lähtenyt lupaavasti käyntiin. 

– Välitämme muun muassa hyväkuntoista puutavaraa, kaakeleita ja erilaisia ravintolatarvikkeita. Kauttamme saa myös esimerkiksi erittäin laadukkaita laivateollisuuden sisustusmateriaaleja. Myyjä saa ylijäämistään rahaa, ostaja löytää hyvää laatua edullisesti ja mikä tärkeintä, materiaalit päätyvät uudelleenkäyttöön, Kaunisto summasi. 

Kanavia ja palveluja tarvitaan lisää 

Kaunisto jakoi Jakavan tarinan työpajassa, jonka Lounais-Suomen Jätehuolto, Turun Ekotori ja Business Turku järjestivät yrityksille, alan ammattilaisille ja muille uudelleenkäytön liiketoiminnan edistämisestä kiinnostuneille. Tapahtuma pidettiin Turussa 13.3.2025 ja areenana oli Vierailu- ja innovaatiokeskus Joki.

Useat tilaisuuteen osallistuneet toivat esille, että kiertotalouden mahdollisuuksista saa eniten irti – ja haasteita on helpointa ratkoa – yhteistyössä ja verkostoitumalla. 

Puheenvuoroissa mainittiin myös, miten EU:n ja kansallisen tason sääntely ohjaavat kohti kiertotaloutta; toisaalta esimerkiksi tiukat tuoteturvallisuusvaatimukset voivat luoda uudelleenkäytölle yllättäviäkin esteitä. Keskeisiin haasteisiin kuuluu, miten materiaalien tarjonta ja kysyntä saadaan kohtaamaan. Halua uudelleenkäyttöön on paljon, mutta tätä tukevia kanavia ja palveluja tarvittaisiin lisää. 

Työpaja toimi samalla myös Ohituskaista uudelleenkäyttöön -hankkeen päätöstilaisuutena. Hankkeessa korostettiin, että uudelleenkäyttö on vielä suurempi ympäristöteko kuin perinteinen kierrätys eli materiaalien talteenotto ja niiden jatkohyödyntäminen. Hankkeessa kokeiltiin muun muassa lajitteluasemalla sijaitsevaa ”yhden luukun vastaanottopalvelua”, missä asiakkaat voivat luovuttaa itselleen turhat käyttökelpoiset tavarat uudelleenkäyttöön samalla, kun tuovat jätettä lajitteluasemalle.

”Työtä on paljon, mutta uskon tähän” 

 
Työpajassa oman yrittäjätarinansa kertoi myös Helena Opas, joka pitää ekologista lifestyle-myymälää, Ecolocal Marketia Turun keskustassa Forum-korttelissa. Myymälässä tuodaan esille suomalaisia ekologisia brändejä, liiketiloissa on oma Second Hand -osasto, ompelimopalvelut sekä iltapukuvuokraus. 

Oppaalla on myös oma brändi, Punainen Norsu, koko perheen vaatemallisto, joka on toteutettu pääosin kierrätysmateriaaleista, teollisuuden ylijäämäkankaista, luomupuuvillasta ja muista ekologisista materiaaleista.  

– Jotta myymälä pyörisi kannattavasti, joudun tällä hetkellä tekemään paljon työtä, vähän liikaakin. Mutta uskon tähän, Opas kertoi.

Hän lisäsi, että uuden ostaminen on vähentynyt ja kotimaiset vastuulliset brändit ovat vaikeuksissa. Second handin suosio on sen sijaan kasvussa. 

– Vaatesuunnittelijoiden kiinnostus käytettyyn tekstiiliin näkyy ilahduttavasti myös meillä LSJH poistotekstiilipuolella, asian tiimoilta on ollut paljon yhteydenottoja, LSJH:n myyntipäällikkö Miira Ojanen kertoi. 

Isokaan toimija ei voi tehdä itse kaikkea 

Ikean Product Quality Manager Marko Lehtimäki toi tapahtumaan kansainvälisen yrityksen näkökulmaa.  

Hän kertoi, että Ikean pitkän tähtäimen tavoitteena on, että peräti kaikki sen käyttämät materiaalit olisivat kierrätysmateriaaleja. Kiertotalous näkyy Ikean myymälöissä kuitenkin jo nyt: Ikealla on Second hand -palvelu, jonka kautta voi myydä käytetyn Ikea-kalusteen ja saada siitä vastineeksi Ikealla käyvän hyvityksen. Käytettyjen kalusteiden hinnat vaihtelevat niiden kunnon mukaan. 

Myös Lehtimäki korosti yhteistyön ja verkostoitumisen merkitystä: 
– Emme voi isonakaan toimijana tehdä itse kaikkea. Etsimme koko ajan verkostoja ja yhteistyökumppaneita; uusia mahdollisuuksia ja uusia ideoita. Olemme hyvin avoimia ehdotuksille.