Jaa artikkeli
[shared_counts]Yhdyskuntajätteen muovit
Materiaalikuvaus ja määräarviot
Loppukulutuksessa syntyvät muovijätteet ovat pääasiassa erilaisia pakkauksia ja käyttöesineitä. Muovipakkaukset kuuluvat ns. tuottajavastuun alaisuuteen, eli muovipakkausten tuottajien tai niiden muodostamien tuottajayhteisöjen on järjestettävä niihin liittyvä jätehuolto laissa määrätyssä mittakaavassa.
Muovit ovat öljypohjaisia materiaaleja ja ne jaotellaan seitsemään tyyppiin, jotka ovat polyeteenitereftalaatti (PET), korkeatiheyksinen polyeteeni (PE-HD), Vinyyli eli PVC, matalatiheyksinen polyeteni (PE-LD), polypropeeni (PP), polystyreeni (PS) sekä muut muovit (Suomen uusiomuovi Ry). Muovien käytönjälkeisen käsittelyn merkitystä korostaa sekä muovin pitkä, jopa satojen vuosien elinikä materiaalina, että toisaalta muovista valmistettujen tuotteiden lyhytikäisyys; noin 50 % muoveista hyödynnetään kertakäyttöisten tuotteiden valmistamiseen (Hopewell ym., 2009).
Muovijätettä voidaan kierrättää materiaalina ja hyödyntää energiana (Muoviteollisuus ry). Materiaalitehokkuuden kannalta toivottavin vaihtoehto on muovin ensisijainen uusiokäyttö, eli kierrätysmuovin johtaminen ominaisuuksiltaan alkuperäisen tuotteen tasoiseksi tuotteeksi. Etenkin yhdyskuntamuovien kierrätystä vaikeuttaa kuitenkin muovipakkausten heterogeeninen koostumus; usein muovipakkaus sisältää paitsi lukuisia eri polymeerejä, myös muita materiaaleja, kuten metallia, paperia sekä lisä-, täyte- ja väriaineita sekä ruokajäämiä (Eskelinen ym., 2016; Hopewell ym., 2009).
Muovien kierrätys voidaan jakaa primääriseen kierrätykseen, jossa muovi kierrätetään uudelleen sellaisenaan tai alkuperäisen tarkoituksen raaka-aineena ilman arvonmenetystä. Sekundäärisellä kierrätyksellä tarkoitetaan mekaanista kierrätystä, jossa kierrätysmuovin ominaisuudet heikkenevät jonkin verran. (Eskelinen ym., 2016). Muovien kemiallinen kierrätys on muovin purkamista takaisin monomeereiksi tai johonkin välimuotoon esimerkiksi vahaksi. Kemiallinen kierrätysmuoto edellyttää suuria määriä kierrätysmuovia ja on lisäksi kallis menetelmä. Suomessa ei tehdä tällä hetkellä kemiallista muovin kierrätystä (Suomen Uusiomuovi 2017a).
Suomessa syntyi noin 2 700 000 tonnia yhdyskuntajätettä vuonna 2015 (Tilastokeskus 2017), josta noin 13% eli 350 000 tonnia on muovia (Salmenperä ym. 2015). Määrän ennustetaan tulevaisuudessa yhä kasvavan (Salmenperä ym., 2015). Nämä muovit päätyvät joko pantillisina pulloina PET-muovin kierrätykseen, tuottajien järjestämään sekalaisten muovipakkausten keräykseen tai sekajätteeseen. Sekalaista, pantitonta muovipakkausjätettä syntyi Suomessa yhteensä 107 000 tonnia vuonna 2016 (HS 2018).
Sekalaista muovipakkausjätettä kerättiin valtakunnallisesti noin 17 000 tonnia vuonna 2016 (HS 2018). Sekalaisten muovipakkausten keräyksestä muovit päätyvät Fortumin muovijalostamoon. Tällä hetkellä valtaosa (noin kaksi kolmasosaa) muoveista ohjataan kierrätykseen eli raaka-aineeksi joko muovikassien valmistukseen, puumuovikomposiitin valmistukseen tai muoviesineiden (kuten kukkaruukkujen ja muoviputkien) valmistukseen. (Saarimaa 2017.) Muovijalostamon vuotuinen käsittelykapasiteetti ja siten käsittelymäärien tavoitetaso on 20 000 tonnia (Anderson 2017).
Fortumin mukaan 140 000 tonnia muovia päätyy Suomessa vuosittain sekajätteen joukkoon (Fortum 2017a). Sekajätteet hyödynnetään Suomessa pääsääntöisesti energiana jätevoimaloissa. Riihimäellä Fortumin kiertotalouskylässä toimii myös 100 000 tonnin kapasiteetin laitos, jossa pystytään mekaanisesti erottelemaan sekajätteestä eri jätelajit talteen (Fortum 2017). Lahdessa sijaitsevassa Kujalan jätekeskuksella otettiin käyttöön vuonna 2016 LATE-lajittelulaitos, joka täydentää syntypaikalla tapahtuvaa lajittelua mekaanisesti noin 65 000 tonnin vuosikapasiteetilla (PHJ 2017). Mekaanis-biologista käsittelylaitosta suunnitellaan myös Oulun seudulle (Ympäristöministeriö 2017).
Pääkaupunkiseudulla noin 30 000 tonnia muovia päätyy sekajätteen mukana energiahyötykäyttöön (HSY, 2017). Turun seudulla vastaavasti polttokelpoisen jätteen joukkoon päätyy muovia noin 14 000 tonnia (JLY 2017; LSJH 2017), Tampereen seudulla noin 21 000 tonnia (JLY 2017; Pirkanmaan jätehuolto 2017) ja Oulun seudulla 5 000 tonnia (Kauppila 2016).
Innovaatiotarpeet
Muovien kierrättämiseen liittyy vielä paljon innovaatiotarpeita, sillä nykyisin kerättävän muovijätteen laadussa on vielä parannettavaa ja kierrätysastetavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta saantoa olisi saatava suuremmaksi.
- Muovipakkausten elinkaareen liittyvän arvoketjun yhteistyön kehittäminen ja osa-optimoinnin välttäminen. Tarvitaan kokonaisvaltaisia ratkaisuja. Esimerkiksi pakkaussuunnittelijoiden on keskusteltava kierrättäjätahojen kanssa, unohtamatta pakkauksen perustehtävää suojata tuotetta.
- Yhteistyö myös eri vastuutahojen välillä; miten mahdollistetaan muiden kuin pakkausmuovien kierrättäminen?
- Lajitteluteknologioiden ja uusien kierrätysratkaisujen edelleen kehittäminen.
Liiketoimintaan liittyvät haasteet ja mahdollisuudet
Teollisuudessa syntyvien puhtaiden ja tasalaatuisten muovien kierrätyksellä tehdään jo liiketoimintaa, mutta heterogeenisen yhdyskuntamuovin kohdalla se on haastavampaa.
Lainsäädännön kiristyminen ja pyrkimykset kiertotalouden toteutukseen edellyttävät muovien kierrätyksen tehostamista. Tehostamisen taloudellisen houkuttavuuden lisäämiseksi olisi kierrätystuotteiden kysynnän kuitenkin voimistuttava merkittävästi. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi julkisten hankintojen vetämänä. (Eskelinen ym., 2016.) Muovipakkausten materiaalihyötykäytön uusilla innovaatioilla voitaisiin saavuttaa merkittäviä taloudellisia voittoja (World Economic Forum, 2016), mutta muovijätteen materiaalivirroille perustuvan liiketoiminnan kehittämiseen liittyy myös haasteita. Kenties keskeisin epävarmuustekijä on tavoite irtikytkeä muovit fossiilisista raaka-aineista lisäämällä muovien valmistusta uusiutuvista ja maatuvista raaka-aineista (Moliis ym., 2009; VTT, 2012; World Economic Fo-rum, 2016), mikä vaikuttaa olennaisesti muovin ominaisuuksiin ja kierrätysmahdollisuuksiin.
Yleensä kierrätysmuovien mekaaniset ominaisuudet ovat kuitenkin neitseellisiä materiaaleja kehnompia (Eskelinen ym., 2016). Käytännössä siten muovin uusiokäyttö on toissijaista materiaalihyötykäyttöä, jossa muovista tehdään ominaisuuksiltaan alkuperäistä tuotetta heikompi tuote (World Economic Forum, 2016). Kierrätetyn muovin käyttöä on rajoitettu eräiden herkkien käyttökohteiden, kuten elintarvikepakkausten sekä terveydenhuollossa käytettyjen tuotteiden, kohdalla. Muutoin kierrätetylle muoville ei ole juurikaan rajoituksia, jos vain muovi on puhdasta ja huolella valmistettu sekä siitä on kunnon dokumentit. (Suomen Uusiomuovi 2017 b). Lassila&Tikanojan (2016) mukaan kierrätysmuovi on kolmanneksen edullisempaa neitseelliseen materiaaliin verrattuna, mikä osaltaan puoltaa kierrätysmuovin käyttöä neitseellisen materiaalin sijaan.
Tällä hetkellä kierrätysmuovia käytetään ensisijaisesti muovipakkauksissa (PET-pullot, vanteet, kalvot, kassit, hylsyt), maatalous ja maanrakennustuotteissa (kalvot, rumpuputket yms.), muissa rakentamisen ja teollisuuden muovituotteissa (profiilit, ruiskuvalutuotteet ym.) sekä yksittäistuotteissa kuten ämpärit, paljut, henkarit, kompostorit ja levyt ym. (Kärhä 2015). Kierrätysmuovia voidaan hyödyntää myös eri komposiittituotteissa (Singh et al. 2017). Fortum valmistaa esimerkiksi Circo kierrätysmuoviprofiilia kierrätysmuovista (Fortum 2017c). Tulevaisuudessa kierrätysmuovia voisi hyödyntää esimerkiksi myös eri geosynteeteissä ja jätevedenpuhdistukseen käytettyjen suodattimien tukirakenteina (Eskelinen ym. 2016).
Kriittinen vaihe muovijätteiden kierrätyksessä on muovijätteiden lajittelu ja erottelu. Optisten menetelmien, kuten infrapunaspektroskopian kehittyminen mahdollistaa eri muovilaatujen erottelun sekajätteestä. Myös muovien huolellinen puhdistus on edellytys laadukkaan kierrätysmuovin aikaansaamiseksi (Eskelinen ym., 2016).
Tulevaisuudessa muoviteollisuuden sekä muiden muovia tuotteissaan käyttävien tuotannonalojen tulisi kiinnittää huomiota tuotteen kierrätettävyyteen käytöstä poiston jälkeen. Tuotteen sisältämien muovilaatujen määrää tulisi vähentää ja suosia yhtä muovilaatua sisältäviä tuotteita tai keskenään yhteensopivia muovilaatuja. Lisäaineiden käyttöä tulisi harkita samoilla periaatteilla. (Eskelinen ym., 2016).
Lähteet
Anderson, R. 7.12.2017. Project Manager, Fortum Waste Solutions Oy. Henkilökohtainen tiedonanto.
Eskelinen, H., T. Haavisto, H. Salmenperä ja H. Dahlbo. 2016. Muovien kierrätyksen tilanne ja haasteet. CLIC Innovation Raportti nro D4 1-3
Fortum 2017. Kiertotalouskylä.
Fortum 2017a. Kiertotalouskylä.
Fortum 2017c, CIRCO®-kierrätysmuoviprofiilit [Luettu 14.8.2017]
Hopewell, J., R. Dvorak ja E. Kosior. 2009. Plastic recycling: challenges and opportunities. Philosophical transactions of the royal society B, 364: (1524)
HS 2018. Törkyiset kierrätysastiat tursuavat kaduille ja pusikoihin Helsingin ympäristössä – muovin kierrätyksestä tuli sekasotku 23.1.2018.
HSY 2017. Pääkaupunkiseudun jätevirrat -palvelu
JLY 2017. www.jly.fi
Kauppila J.,2016. Oulun Jätehuollon toimialueen polttokelpoisen jätteen koostumustutkimus.
Kärhä, V. 2015. Muoviteollisuus ry. Henkilökohtainen tiedonanto sähköpostilla 22.4.2015
Lassila&Tikanoja 2016, Muovi murskautuu uudeksi raaka-aineeksi [Luettu 14.8.2017]
LSJH 2017. Henkilökohtainen tiedonanto Alijoki Tuomas. 30.11.2017
Moliis, K., N. Teerioja ja M. Ollikainen. 2009. Ennuste yhdyskuntajätteen kehityksestä vuoteen 2030. SUSWASTE-hankkeen esiselvitys. Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos. Helsinki. 54 s. (Discussion Papers n:o 41)
Muoviteollisuus Ry; Muovien kierrätys. Luettu 5.7.2017
Pirkanmaan jätehuolto 2017. Tilastoja 2013-2016.
PHJ, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy. 2017. LATE-lajittelulaitos. Kiertotalouden kärjessä- jätteestä raaka-ainetta jalostavan teollisuuden käyttöön. Luettu 29.11.2017.
Saarimaa, K. 2017. Kiertotalousliiketoiminnan johtaja. Fortum Waste Solutions Oy. Esitys Suomen kiertovoimapäivillä 30.11.2017.
Salmenperä, H., K. Moliis ja S-M. Nevala. 2015. Jätemäärien ennakointi vuoteen 2030 –painopisteenä yhdyskuntajätteet ja kierrätystavoitteiden saavuttaminen. Ympäristöministeriön raportteja 17/2015.
Suomen Uusiomuovi Oy; Materiaalimerkit. Luettu 5.7.2017
Singh N., Hui D., Singh R., Ahuja P.S., Feo L. & Fraternali F. 2017: Recycling of plastic solid waste: A state of art review and future applications. Composites Part B: Engineering: Volume 115, Pages 409-422
Suomen Uusiomuovi Oy 2017b Kysy muovista. [Luettu 14.8.2017]
VTT. 2012. Muovipakkausten valmistuksessa käytettävä öljy mahdollista korvata kokonaan uusiutuvilla raaka-aineilla. Luettu 5.7.2017
World Economic Forum, Ellen MacArthur Foundation ja McKinsey & Company. 2016. The New Plastics Economy — Rethinking the future of plastics.