Tulevaisuuden kierrätyskeskus

Opiskelijaryhmämme selvitti, miksi kierrätyskeskuksia tarvitaan ja miten ne voisivat siirtyä digiaikaan. Projektityöryhmämme tarkoitus oli auttaa sekä antaa kehitysehdotuksia Varsinais-Suomen kierrätyskeskuksien toiminnalle. Työmme päätavoitteena oli tuottaa loppuraportti, joka sisältäisi ehdotuksia siitä, miten kierrätyskeskustoimintaa mielestämme tulisi kehittää.

Onko fyysinen kierrätyskeskus pakollinen vai voidaanko toiminta toteuttaa digitaalisesti sovellusten ja verkkosivujen kautta yhtä hyvin tai jopa paremmin? Tämä kysymys oli yksi johtavista teemoista, joita pohdimme. Raportissa pohdimme myös muun muassa, miten yhteistyöllä saataisiin kierrätyskeskuksille enemmän näkyvyyttä ja miten sosiaalista mediaa voitaisiin hyödyntää.

Kierrätyskeskuksien ongelmana on tuotteiden hinnoittelu, tilan puute eli tavaran paljous ja tuotteiden laatu. Kierrätyskeskuksiin tuodaan paljon tavaraa, eikä kaikkea voi laittaa myyntiin. Huonokuntoiset tuotteet päätyvät jätteeksi, ja helposti poistoon menee mielenkiintoistakin tavaraa.

Raporttiamme varten haastattelimme Kaarinan kaupunkikehityspalveluiden ympäristöinsinööri Pasi Saariota ja Pekka Simulaa Laitilan kaupungilta. Selvitimme, mitkä ovat heidän näkökulmistaan kierrätyskeskustoiminnan suurimmat haasteet ja edellytykset toimivalle kierrätystoiminnalle.

Hyvin keskeiseksi mietinnöissämme nousivat yhteistyö tai projektikoordinaattorin merkitys. Tällä henkilöllä olisi tarvittava tietotaito toimia linkkinä eri yhteistyötahojen välillä ja kyky koordinoida ja ohjeistaa kierrätyskeskusten toimintaa, pitäen langat käsissään ja varmistaen kaiken toiminnan laadun tasapuolisuuden hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen mukaisesti.

Huomasimme selvitystä tehdessämme, että kierrätyskeskustoimintaa suunniteltaessa tulee tunnistaa toimintaympäristön prosessit tekijöineen, saada keskeiset toimijat mukaan rakentavaan vuoropuheluun, sekä siirtyä tekemään työtä yhteiskehittämisen mentaliteetilla. Yhteiskunnallisesti vaikuttavaa työtä tehdessä pitää omaksua kiertotalouden käsite ja muokata toimintaympäristöä sekä kouluttaa ja vahvistaa tulevaisuuden osaajien valmiuksia.

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden parantamiseksi tai kehittämiseksi tulisi arvioida yksittäisten toimenpiteiden onnistumista ja yhteistyökumppanien merkityksellisyyttä toiminnalle sekä käytettyjen menetelmien ja välineiden ajantasaisuutta. Yhtenä ehdotuksena on tehdä suunnitelma, vuosikello, jossa pohditaan, mitä vuoden aikana halutaan saavuttaa. Keinot, joilla tavoitteisiin päästään ovat tempaukset, tapahtumat, joista media ja yleisö kiinnostuvat. Lehtijutut tuovat tietoisuutta ja positiivista huomiota ja valokuvien ottaminen tilaisuuksissa antaa markkina-arvoa tulevaisuudessa. Tapahtumien järjestäminen on aikaa vievää, mutta tärkeä tapa tavoittaa kiinnostunut yleisö ja herättää huomiota uusille.

Teksti: Jura Salmi, kala- ja ympäristötalouden opiskelija Turun ammattikorkeakoulusta

Tutustu selvitykseen

Mikäli olet kiinnostunut lukemaan koko raportin, ota yhteyttä Piia Nurmeen (piia.nurmi@turkuamk.fi).


Turun ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat tehneet osana 6Aika: Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset -hanketta selvityksiä erilaisille yrityksille ja organisaatioille. Tuloksia esitellään tässä sarjassa.

Lue seuraavaksi