Jaa artikkeli

Öljyllä pilaantunut maa

05.03.2018 | CircHubs

 

Materiaalikuvaus ja määräarvio

Pilaantuneella maalla tarkoitetaan sellaista maamateriaalia, jossa on ihmisen toiminnan seurauksena haitallisia aineita sellainen määrä, joka aiheuttaa haittaa tai merkittävän riskin ympäristölle tai terveydelle, yleisen viihtyisyyden vähentymistä tai muuta niihin verrattavissa olevaa haittaa (Ympäristö.fi, 2017). Öljyllä pilaantunut maa on maamateriaalia, jonka pilaantuminen on aiheutunut öljyhiilivedyistä, mm. öljyjakeista sekä bensiinin lisäaineista. Tyypillisiä öljyhiilivedyillä pilaantuneiden maiden syntymäkohteita ovat vanhat huoltoasemat, kiinteistöjen öljykattiloiden sijaintipaikat sekä muut teollisuuden saneerauskohteet, missä suoritetaan massanvaihtoja.

Suomessa käsittelyyn tulevien öljyllä pilaantuneiden maiden määrä on noin 1-2 miljoonaa tonnia (Pyy ym. 2017).  Kuutoskaupunkialueista öljyllä pilaantuneet maat tunnistettiin innovaatioita kaipaavaksi materiaalivirraksi Oulun ja Turun seuduilla. Oulussa toimiva Kiertokaari on vastaanottanut vuosien 2006 ja 2016 välillä keskimäärin 15 000 tonnia vuodessa lievästi öljyllä pilaantuneita maita sekä noin 13 000 tonnia vuodessa yli 2500 mg/kg öljyhiilivetyjä sisältäviä maita. Suoritettavien massanvaihtojen määrän vaihdellessa vastaanotettujen pilaantuneiden maiden määrässä on suuria vuosittaisia vaihteluita. Öljyhiilivedyillä pilaantuneita maita voidaan käsitellä kompostoimalla, jonka avulla pitoisuudet saadaan tarpeeksi alas, jotta maamassat voidaan hyödyntää kaatopaikkojen maisemoinnissa korvaamaan neitseellisiä massoja. Pilaantuneita maita voidaan puhdistaa haitta-aineista myös termisellä käsittelyllä.

Turun seudulla Lounais-Suomen jätehuolto vastaanotti vuonna 2016 pilaantuneita maita noin 157 000 tonnia (LSJH 2016), joista laskennallisesti arvioiden 88 000 tonnia on öljyllä pilaantuneita maita (Ympäristö.fi 2018). Pääkaupunkiseudulla HSY:n öljyllä pilaantuneiden maiden vastaanottomäärä vuonna 2016 oli noin 20 000 tonnia. Pääkaupunkiseudulla öljyllä pilaantuneita maita ei kuitenkaan nähty uusia innovaatioita kaipaavaksi materiaalivirraksi, sillä käsittelykapasiteetista tai -tilasta ei ole seudulla pulaa. (HSY 2017.)

 

Innovaatiotarpeet

Kaatopaikkojen määrän vähentyessä myös pilaantuneiden maiden hyötykäyttökohteet katoavat. Pilaantuneiden maiden hyödyntäminen maarakentamisessa on ympäristöluvanvaraista. Käyttö muualla kuin kaatopaikoilla ei tällä hetkellä ole mahdollista käsittelymenetelmien tehottomuuden sekä tiukkojen määräysten vuoksi. Merkittävä pullonkaula pilaantuneiden maiden käsittelyssä on myös kompostointiin vaadittavan tila, joka on monissa jätekeskuksissa vähissä. Siten suurin innovaatiotarve liittyen on nopea ja tehokas käsittelymenetelmä, joka mahdollistaa massojen hyötykäytön muuallakin kuin kaatopaikkojen maisemoinnissa.

 

Liiketoimintaan liittyvät haasteet ja mahdollisuudet

Uusien puhdistusmenetelmien kehittäminen on keskeisessä roolissa öljyllä pilaantuneiden maiden hyödynnettävyydelle tulevaisuudessa. In-situ puhdistuksissa vältytään kuljetuksien tuomilta kustannuksilta, mutta toisaalta Suomen kylmä talvi hidastaa paikan päällä suoritettavaa maanpuhdistusta (Surakka 2017). Tutkimusta ja kehitystyötä edistetään kuitenkin jatkuvasti. Ympäristöministeriön johdolla on valmisteltu Valtakunnallinen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategia, jonka päämääränä on saada Suomessa alueiden aiheuttamat riskit kestävällä tavalla hallintaan vuoteen 2040 mennessä kustannustehokkaalla ja kestävällä tavalla (Ympäristöministeriö 2015). REMSOIL-hankkeessa tutkittiin esimerkiksi biostimulointiin perustuvaa maanpuhdistusmenetelmää, jossa maan mikrobitoimintaa tehostetaan lihaluujauholla (Surakka 2017). Lihaluujauheen hyödyntäminen vaikutti potentiaaliselta lisältä maa-aineiden biologiseen puhdistukseen. Lisäksi pilaantuneiden maiden termisellä käsittelyllä tehdään jo liiketoimintaa paikallisesti Oulussa ja Pohjois-Suomessa (Savaterra Oy 2018).

 

Lähteet

HSY 2017. Ämmässuon toiminta 2016 -raportti + henkilökohtainen tiedonanto A.Moisio/HSY.

Lounais-Suomen jätehuolto 2016. Vastaanotetut pilaantuneet maa-massat-tilasto.

Pyy Outi, Tikkanen Sarianne, Reinikainen Jussi, Nihtilä Meri ja Sorvari Jaana: Pilaantuneiden maa-alueiden kestävät riskinhallintakeinot. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 25/2017. Luettu 19.2.2018.

Ympäristö.fi, 2017. Pilaantuneet maa-alueet. Viitattu 2017.

Savaterra Oy 2018.

Surakka M. 2017. Öljyhiilivedyillä pilaantuneen maan kunnostus lihaluujauholla. Opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu.

Ympäristöministeriö 2015. Valtakunnallinen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategia [viitattu 1.3.2018]. Saatavissa:

Ympäristö.fi 2018. Pilaantuneet maa-alueet Suomessa. Luettu 19.2.2018.

Lue seuraavaksi

Uutinen Liiketoimintaa kiertotaloudesta

Kiertotalousmyymäläkonsepti luotiin yhteiskehittämällä

Millainen olisi tulevaisuuden kauppapaikka, jossa kaikki yritykset toteuttavat kiertotalouden periaatteita? CircHubs 2 -hankkeessa luotiin suunnitteluun…
Uutinen Liiketoimintaa kiertotaloudesta

Uutta muotoilua olemassa olevista materiaaleista

Uuden tuotteen suunnittelussa tärkeä pohdinnan paikka on, miten erottautua omalla tuotteella suuresta massasta. Onko tuote…
Uutinen Liiketoimintaa kiertotaloudesta

ED Designin kehittämä etähavainnointimenetelmä antaa aiempaa paremman kuvan ekopisteiden käyttäjän toiminnasta – prosessi voi vähentää hiilidioksidipäästöjä keskivertosuomalaisen vuoden päästöjen verran

ED Designin kehitti ROK eli Remote Observation Kit-palvelua osana 6Aika: ILPO-hankkeen kokeilua. Palvelussa ED Designin…
Tapahtuma Liiketoimintaa kiertotaloudesta

Kiertotalouden kauppapaikat, tuotteet ja palvelut – Tervetuloa Topinpuisto-päivään 6.5.2022!

Kevään 2022 Topinpuisto-päivän teemana on kiertotaloutta edistävät kauppapaikat, tuotteet sekä palvelut. Mikä on second-hand-vaatteiden verkkokaupan…
Tapahtuma Liiketoimintaa kiertotaloudesta

New Forms Friday – kestävän muotoilun market 6.5.2022 Vierailukeskus Joki, Turku

Tulevaisuuden muotoilu on kestävää, ja siinä hyödynnetään jo olemassa olevia jätemateriaaleja ja teollisuuden sivuvirtoja. Tervetuloa…
Uutinen Liiketoimintaa kiertotaloudesta

Yrityskokeiluista vauhtia kiertotalouteen – 6Aika: ILPO-hanke toteutti 17 vähähiilisyyttä edistävää kokeilua

ILPO-hankkeen kokeilussa etsittiin yhdessä yritysten kanssa ratkaisuja muun muassa geopolymeereihin, kaupunkiviljelyyn, jätevoimalan logistiikkaan sekä työkoneiden…
Tapahtuma Liiketoimintaa kiertotaloudesta

Tampereen seudullisen kiertotalouskiihdyttämön haastekilpailun lanseeraustilaisuus 8.3. klo 10-11.30 – tervetuloa!

Business Tampereen Vihreä Siirtymä-sarja koostuu webinaareista ja tapahtumista liittyen liiketoiminnan kestäviin ratkaisuihin ja liike-elämän murroksesta…
Uutinen Liiketoimintaa kiertotaloudesta

Yritys voi pian laskea itse hiilijalanjälkensä

Tampereen yliopiston tutkijat ja Gasum tekevät yhteistyötä kehittääkseen menetelmän, jolla kiertotalousalan yritykset voivat helposti arvioida…
Uutinen Liiketoimintaa kiertotaloudesta

Kiertotalous kasvaa ennakkoluuloja rikkomalla

Tampereen yliopiston tutkijat selvittivät, mitkä tekijät vaikuttavat kiertotalouden arvoketjujen liiketoimintaan. Erityisesti he keskittyivät betoni- ja…
Uutinen Liiketoimintaa kiertotaloudesta

Keko Geopolymeerit valmisti Topinpuistoon betonisen ajoesteen mineraalivillasta – geopolymeerituotteen hiilijalanjälki jopa 72 prosenttia pienempi kuin tavallisella betonilla

Keko Geopolymeerit on oululainen yritys, joka tutkii ja kehittää geopolymeeriteknologiaa sekä suunnittelee ja valmistaa geopolymeereistä…