Jaa artikkeli
Öljyllä pilaantunut maa
Materiaalikuvaus ja määräarvio
Pilaantuneella maalla tarkoitetaan sellaista maamateriaalia, jossa on ihmisen toiminnan seurauksena haitallisia aineita sellainen määrä, joka aiheuttaa haittaa tai merkittävän riskin ympäristölle tai terveydelle, yleisen viihtyisyyden vähentymistä tai muuta niihin verrattavissa olevaa haittaa (Ympäristö.fi, 2017). Öljyllä pilaantunut maa on maamateriaalia, jonka pilaantuminen on aiheutunut öljyhiilivedyistä, mm. öljyjakeista sekä bensiinin lisäaineista. Tyypillisiä öljyhiilivedyillä pilaantuneiden maiden syntymäkohteita ovat vanhat huoltoasemat, kiinteistöjen öljykattiloiden sijaintipaikat sekä muut teollisuuden saneerauskohteet, missä suoritetaan massanvaihtoja.
Suomessa käsittelyyn tulevien öljyllä pilaantuneiden maiden määrä on noin 1-2 miljoonaa tonnia (Pyy ym. 2017). Kuutoskaupunkialueista öljyllä pilaantuneet maat tunnistettiin innovaatioita kaipaavaksi materiaalivirraksi Oulun ja Turun seuduilla. Oulussa toimiva Kiertokaari on vastaanottanut vuosien 2006 ja 2016 välillä keskimäärin 15 000 tonnia vuodessa lievästi öljyllä pilaantuneita maita sekä noin 13 000 tonnia vuodessa yli 2500 mg/kg öljyhiilivetyjä sisältäviä maita. Suoritettavien massanvaihtojen määrän vaihdellessa vastaanotettujen pilaantuneiden maiden määrässä on suuria vuosittaisia vaihteluita. Öljyhiilivedyillä pilaantuneita maita voidaan käsitellä kompostoimalla, jonka avulla pitoisuudet saadaan tarpeeksi alas, jotta maamassat voidaan hyödyntää kaatopaikkojen maisemoinnissa korvaamaan neitseellisiä massoja. Pilaantuneita maita voidaan puhdistaa haitta-aineista myös termisellä käsittelyllä.
Turun seudulla Lounais-Suomen jätehuolto vastaanotti vuonna 2016 pilaantuneita maita noin 157 000 tonnia (LSJH 2016), joista laskennallisesti arvioiden 88 000 tonnia on öljyllä pilaantuneita maita (Ympäristö.fi 2018). Pääkaupunkiseudulla HSY:n öljyllä pilaantuneiden maiden vastaanottomäärä vuonna 2016 oli noin 20 000 tonnia. Pääkaupunkiseudulla öljyllä pilaantuneita maita ei kuitenkaan nähty uusia innovaatioita kaipaavaksi materiaalivirraksi, sillä käsittelykapasiteetista tai -tilasta ei ole seudulla pulaa. (HSY 2017.)
Innovaatiotarpeet
Kaatopaikkojen määrän vähentyessä myös pilaantuneiden maiden hyötykäyttökohteet katoavat. Pilaantuneiden maiden hyödyntäminen maarakentamisessa on ympäristöluvanvaraista. Käyttö muualla kuin kaatopaikoilla ei tällä hetkellä ole mahdollista käsittelymenetelmien tehottomuuden sekä tiukkojen määräysten vuoksi. Merkittävä pullonkaula pilaantuneiden maiden käsittelyssä on myös kompostointiin vaadittavan tila, joka on monissa jätekeskuksissa vähissä. Siten suurin innovaatiotarve liittyen on nopea ja tehokas käsittelymenetelmä, joka mahdollistaa massojen hyötykäytön muuallakin kuin kaatopaikkojen maisemoinnissa.
Liiketoimintaan liittyvät haasteet ja mahdollisuudet
Uusien puhdistusmenetelmien kehittäminen on keskeisessä roolissa öljyllä pilaantuneiden maiden hyödynnettävyydelle tulevaisuudessa. In-situ puhdistuksissa vältytään kuljetuksien tuomilta kustannuksilta, mutta toisaalta Suomen kylmä talvi hidastaa paikan päällä suoritettavaa maanpuhdistusta (Surakka 2017). Tutkimusta ja kehitystyötä edistetään kuitenkin jatkuvasti. Ympäristöministeriön johdolla on valmisteltu Valtakunnallinen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategia, jonka päämääränä on saada Suomessa alueiden aiheuttamat riskit kestävällä tavalla hallintaan vuoteen 2040 mennessä kustannustehokkaalla ja kestävällä tavalla (Ympäristöministeriö 2015). REMSOIL-hankkeessa tutkittiin esimerkiksi biostimulointiin perustuvaa maanpuhdistusmenetelmää, jossa maan mikrobitoimintaa tehostetaan lihaluujauholla (Surakka 2017). Lihaluujauheen hyödyntäminen vaikutti potentiaaliselta lisältä maa-aineiden biologiseen puhdistukseen. Lisäksi pilaantuneiden maiden termisellä käsittelyllä tehdään jo liiketoimintaa paikallisesti Oulussa ja Pohjois-Suomessa (Savaterra Oy 2018).
Lähteet
HSY 2017. Ämmässuon toiminta 2016 -raportti + henkilökohtainen tiedonanto A.Moisio/HSY.
Lounais-Suomen jätehuolto 2016. Vastaanotetut pilaantuneet maa-massat-tilasto.
Pyy Outi, Tikkanen Sarianne, Reinikainen Jussi, Nihtilä Meri ja Sorvari Jaana: Pilaantuneiden maa-alueiden kestävät riskinhallintakeinot. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 25/2017. Luettu 19.2.2018.
Ympäristö.fi, 2017. Pilaantuneet maa-alueet. Viitattu 2017.
Savaterra Oy 2018.
Surakka M. 2017. Öljyhiilivedyillä pilaantuneen maan kunnostus lihaluujauholla. Opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu.
Ympäristöministeriö 2015. Valtakunnallinen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategia [viitattu 1.3.2018]. Saatavissa:
Ympäristö.fi 2018. Pilaantuneet maa-alueet Suomessa. Luettu 19.2.2018.