Suomalaiset kaupungit ovat asettaneet kunnianhimoisia hiilineutraalisuustavoitteita. Vaikka tavoitteet saavutetaan, hiilineutraalius tulee edellyttämään laajamittaista päästöjen kompensointia, mihin ei toistaiseksi ole olemassa riittäviä keinoja.
6Aika ILPO -hankkeessa järjestettiin 2.3.2021 verkkotyöpaja Kaupungit mukana kehittämässä päästöjen kompensointia, jonka tavoitteena oli keskustella miten kaupungit voivat olla mukana edistämässä läpinäkyvän ja toimivan päästöjen kompensaatiojärjestelmän sekä erilaisten siihen liittyvien palveluiden kehittämistä. Mukana työpajassa oli 8 Suomen suurimpiin kuntiin kuuluvaa kaupunkia sekä Suomen ympäristökeskus (SYKE), Kuntaliitto ja Luonnonvarakeskus (LUKE).
Kaupungeilla nähtiin olevan merkittävä rooli esimerkin näyttämisessä niin päästöjen vähentämisessä kuin luotettavien ja hyvän kompensaation kriteerit täyttävien ratkaisujen edistäjinä.
Useat kaupungit ovat tehneet alueellansa selvityksiä paikallisista hiilinieluista ja niihin liittyvästä hiilensidontapotentiaalista. Hiilinielujen lisäämiseen liittyvät toimet kuten joutomaiden metsitys tai metsän kasvun tehostaminen voisivat olla osa paikallisia kompensaatiotoimia. Erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla hiilinielujen lisäämiseen tähtäävät ratkaisut eivät kuitenkaan yksin riitä. Keskusteluissa nostettiinkin esille esimerkiksi rakentamiseen liittyvät ratkaisut kuten puurakentaminen ja betonimurskan hyödyntäminen hiilensidonnassa. Kiinnostusta erityisesti paikallisten ratkaisujen edistämiseen on.
Suurin osa kaupungeista on linjannut päästöjen kompensoinnista hiilineutraalisuusohjelmissaan ja useimmilla tavoite on vähentää päästöjä 80% ja kompensoida loput. Osa kaupungeista on jo kompensoinut esimerkiksi henkilöstön lentomatkojen päästöjä. Muutama kaupunki on jo lähtenyt kehittämään paikallisia ratkaisuja, mutta osa toivoisi vielä pelisääntöjen ja vapaaehtoisten kompensaatiomarkkinoita koskevan säätelyn selkeytyvän kansallisella tasolla.
Turussa on linjattu paikallisen kompensaatiomallin edistämisestä, joka otetaan käyttöön vaiheittain 2021 aikana. Ensin aloitetaan oman toiminnan matkustuksen päästöistä sekä biomassan lisäyksestä kaupungin omistamissa metsissä. Mallia on tarkoitus kehittää avoimesti, että myöhemmin myös muita päästösektoreita ja kompensaatiomekanismeja sekä toimijoita voidaan ottaa laajasti mukaan.
Joensuun on taas päättänyt perustaa alkuvuodesta 2021 päästövähennysten, hiilinielujen ja päästökompensaatioiden tilijärjestelyn eli ilmastotilin. Ilmastotilille kerätään varoja päästövähennys-, kompensaatio- ja hiilinielu-hankkeiden rahoittamista varten. Sen sijaan, että kaupunki ostaisi markkinoilta päästövähennysyksiköitä, kompensointi voidaan tehdä paikallisten hankkeiden avulla huomioiden kuitenkin, että paikallinen päästökompensaatiohanke täyttää kompensaation peruskriteerit.
Selkeä viesti kaupunkien taholta oli, että yhteistyöhön toimivien ratkaisujen löytämiseksi on kiinnostusta ja keskusteluissa ehdotettiin ”kompensaationyrkin” perustamista kuntien kesken erityisesti paikallisten ratkaisujen miettimiseen. Lisäksi toivottiin, että roolit kansallisella tasolla selkeytyvät kompensaatiojärjestelmän ja siihen liittyvän säätelyn kehittämisessä ja, että kaupungeilla olisi vahvempi keskusteluyhteys kansallisen tahon toimijoiden kanssa.
Katso myös ILPO -hankkeessa julkaistu: Selvitys eri toimijoiden kompensaatiopalveluista ja liiketoimintamalleista.
Teksti: Maija Rusanen, Turun kaupunki
Lisätietoja: ILPO -hankkeen projektipäällikkö Outi Laikko, Turun kaupunki outi.laikko@turku.fi