Kiertotalous tarjoaa mahdollisuuksia uuteen liiketoimintaan, ja kiertotalouteen siirtymisen odotetaankin luovan huomattavaa talouskasvua resurssitehokkuuden ja jo kierrossa olevien materiaalien ja tuotteiden paremman hyödyntämisen kautta. Materiaali- ja sivuvirtojen hyödyntäminen on yksi keskeisistä kiertotalouden periaatteista, mutta tietoa hyödynnettävistä virroista ja niiden potentiaalista on saatavilla vähän.

Materiaali- ja sivuvirtojen liiketoimintapotentiaalin kartoittamiseksi CircHubs-hankkeessa toteutettiin materiaalivirtakysely syksyllä 2017. Kyselyn toteutti Mika Jaakkola Tampereen teknilliseltä yliopistolta ja kysely suunnattiin suomalaisille ympäristöalan asiantuntijoille ja yritysjohtajille sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Kysely keräsi koko Suomesta yli 180 vastaajaa, joista noin 80% toimivat kiertotalouskeskuksissa ja verkostoissa tai hyödyntävät kiertotaloutta liiketoiminnassaan.

Kyselyn perusteella liiketoimintamahdollisuuksiltaan potentiaalisimpia sivuvirtoja ovat muovit, elektroniikkajäte, maametallit, rakennusjäte sekä jätteenpolton tuhkat ja kuonat. Muita alueellisesti merkittäviä sivuvirtoja ovat esimerkiksi elintarvikejätteet, betoni, hiekka ja maaperä.

Suurimpina haasteina kierrätettyjen materiaalien hyödyntämisessä pidetään osaamisen tai tiedon puutetta, valmistusprosessien kustannuksia, uudelleenkierrätyksen mahdollistavien palvelujen puutetta sekä materiaalien huonoa soveltuvuutta käyttökohteisiin.

Kiertotalouteen siirtymisessä uusien liiketoimintamahdollisuuksien luomista pidettiin tärkeimpänä tekijänä. Yritysten strategisten tavoitteiden täytyy myös tukea kiertotaloutta kiertotalouteen siirtymisen onnistumiseksi. Myös resurssitehokkuuden toteuttaminen ja asiakkaiden halu kestävän kehityksen periaatteiden mukaan valmistettuihin tuotteisiin koettiin tärkeinä kiertotalouteen siirtymisessä.

Kiertotalouskeskusten tärkeimpiä tehtäviä ovat kyselyyn vastanneiden mukaan toimivien synergioiden rakentaminen eri toimijoiden välille, alustan luominen yritystoiminnan pilotoinnille sekä tiedon välittäminen alueella olevien toimijoiden välillä. Kiertotalouskeskukset voivat toimia yritystoiminnan tukena myös esimerkiksi tuomalla kiertotaloutta tunnetuksi sidosryhmille ja muille aiheesta kiinnostuneille.

Tukeakseen yritysten toimia paremmin kiertotalouskeskusten täytyisi pyrkiä edistämään kommunikointia alueella toimivien yritysten välillä sekä läpinäkyvyyttä yritysten tuottamista ja tarvitsemista sivuvirroista. Kyselyn mukaan myös kiertotalouskeskusten infrastruktuurin ja digitaalisten alustojen kehittäminen ovat tärkeitä kehityskohteita. Kyselyssä nousi esille myös tutkimuksen, kehityksen ja tuotannon pilotoinnin tärkeys. Kiertotalouskeskuksilta toivotaan myös kiertotalouden markkinointia liiketoimintakonseptina.

Kyselyn alueellisista tuloksista nähdään, että alueen teollinen rakenne määrittää materiaalien uusiokäytön liiketoimintamahdollisuudet. Eri sivuvirtojen hyödyntämispotentiaalit vaihtelevat alueittain.

Kestävän kehityksen mukaiseen liiketoimintaan on selkeästi kiinnostusta, mutta kestävän kehityksen tarjoamien mahdollisuuksien toteuttamisessa on vielä paljon haasteita.

 

Kyselyn tulokset:

Kooste materiaalivirtaselvityksen tuloksista koko Suomessa

Materiaalivirtakyselyn alueelliset tulokset

Kysymyskohtaiset tulokset

 

Linnea Harala, tutkimusapulainen, Tampereen teknillinen yliopisto

Tekstiilijäte muovautuu kestäviksi kalusteiksi

Perheyritys etsi ulospääsyä koronakriisistä ja alkoi kehittää kierrätysmateriaaleista valmistettuja sisustustuotteita. Uuden polun löytämisessä auttavat avoin…

Turussa ja Oulussa kehitetään kiertotalouden tuotteille ja palveluille uudenlaista kauppapaikkaa

Kuntien jätelaitokset Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (LSJH) ja Kiertokaari Oy kehittävät kiertotalousmyymäläkonseptia juuri käynnistyneessä hankkeessa. Uudenlaista…

Hiilinielujen myynnistä vauhtia kiertotalouteen

Soilfood kehitti mallin, joka kannustaa niin teollisuutta kuin maanviljelijöitäkin kestäviin valintoihin. Teollisuuden sivuvirroista jalostetut maanparannuskuidut…

Kestävän kasvun ja ilmastopositiivisten yritysalueiden rakentamisessa tärkeintä on yhteistyö

ILPO-hankkeen toimesta järjestetty verkkoseminaari toi yhteen lähes 70 eri tahojen toimijaa keskustelemaan ja pohtimaan keinoja,…

Ilmastohanke etenee korona-aikana luontevasti etänä

Aloitin 6Aika: ILPO-hankkeen projektipäällikkönä vähän yli vuosi sitten. Jos joku olisi hanketta suunnitellessa maininnut, että…

KESTÄVÄÄ KASVUA ILMASTOPOSITIIVISISTA YRITYSALUEISTA -verkkoseminaari 8.6.2021

Millainen on tulevaisuuden ilmastopositiivinen yritysalue? Mitä kannattaa huomioida, kun aloittaa hiilijalanjäljen laskennan? Entä minkälaisia vähähiilisiä…