Uudelleenkäyttö – uinuva mahdollisuus?

Tuoreen Uudelleenkäyttö ja sen edistäminen -selvityksen mukaan uudelleenkäytön markkinat Suomessa vetävät jo hyvin, mutta varaa parantaa on vielä. Apua saataneen uusista liiketoimintamalleista, jotka ovat mullistaneet jo monia perinteisiä aloja.

Tätä kirjoitusta varten inspiroiduin Sitran puheenvuoroissa julkaistusta kirjoituksesta: ”Millainen palvelu herättäisi käytettyjen tavaroiden kysynnän ruususen unesta?”, jonka ovat kirjoittaneet Sitran johtava asiantuntija Anu Mänty sekä ammattijärjestäjä Ilana Aalto. Kirjoituksessaan he käsittelevät esteitä, joiden vuoksi tavara ei päädy vertaiskauppaan. Lyhyesti voidaan sanoa, että kirpparit eivät ole kaikkia varten. Millainen siis voisi olla toivottu ratkaisu, joka lisäisi uudelleenkäyttöä?

Perustuen uudelleenkäyttöselvityksessä esiteltyihin liiketoimintaesimerkkeihin, ratkaisu voisi rakentua seuraavien tekijöiden varaan:

  1. Tuote palveluna –mallit
  2. Uudet keräyskanavat
  3. Valmistajien osallistuminen

Tuote palveluna –mallit ovat rantautuneet Suomeen jo monilla aloilla, ja niitä voidaan soveltaa myös  käytettyihin tavaroihin. Jakamistalouden mallit, tuotteen elinkaaren pidentämiseen tähtäävät palvelut sekä omatoimista kuluttajaa auttavat alustaratkaisut ratkaisevat monia uudelleenkäytön haasteita.

Jakamistalouskin voidaan ymmärtää eräänlaisena uudelleenkäyttönä. Esimerkiksi vaatelainaamo Vaatepuun asiakkaat neljässä eri kaupungissa jakavat keskenään yhteisen vaatekaapin kestosuosikkeineen ja kertaihastumisineen, ja Barking tarjoaa alustan vuokrata kiven alla olevia parkkiruutuja jopa keskeltä Helsinkiä. Nämä esimerkit ovat resurssitehokkuutta parhaimmillaan.

Tuotteen elinkaarta pidentävien palveluiden vaikutus uudelleenkäytön mahdollisuuteen on selvä, ja monet näistä palveluista ovat tuttuja kuluttajille. Esimerkiksi suutarit, ompelijat, verhoilijat ja kodinkonekorjaajat ovat jo satoja vuosia antaneet lisäaikaa tuotteille, jotka olisi muuten viskattu sivuun. Alustaratkaisut, kuten tori.fi tai Blox Car ovat uudempia tulokkaita, jotka ovat kääntäneet perinteisiä liiketoimintamalleja uuteen kuosiin ja omaksi ja asiakkaidensa eduksi.

Yhteiskunnan palvelullistuminen on jo monille tuttua kauraa, ja kiertotalouden ajatusmalliin sopii, että liiketoiminnan palveluelementit ovat tärkeämpiä kuin uudenkiiltävä materia. Palveluiden hyöty kuluttajille on usein sama: uudelleenkäytöstä ja jakamisesta tulee helpompaa ja houkuttelevampaa.

Uudet keräyskanavat ovat yllättävän tärkeä osa uudelleenkäytön edistämistä. On helppoa kuvitella, että keräyskanavat olisivat Suomessa jo kunnossa, mutta parantamisen varaakin vielä on. Uudelleenkäyttöliiketoimintaa helpottaa, jos käytetyt tuotteet saadaan siepattua uudelleenkäyttöön vielä matkalta kierrätykseen. Uudelleenkäyttöön saatavien tuotteiden ja materiaalien määrää voidaan lisätä esimerkiksi takaisinostopalveluilla, hyvällä kuluttajaviestinnällä ja kompensaatioilla. Näin ovat toimineet esimerkiksi Arela, Swappie ja Filippa K.

Valmistajien on myös itse osallistuttava toimintaan yhä enemmän, sillä ei riitä, että haasteita yritetään ratkoa vain tuotteen elinkaaren loppupäässä. Kiertotalouden toteuttaminenhan vaatii, että tuotteet ja palvelut suunnitellaan uudelleenkäyttöä tukeviksi. Uudelleenkäytön lisääminen on myös kiertotalouskeskusten toiminnan keskeisiä kehityskohtia, koska se on parhaita tapoja estää käyttökelpoisten tuotteiden ja materiaalien päätymistä jätteiksi. Nykyisellään kiertotalouskeskuksiin päätyy paljon materiaalia, jotka voitaisiin uudelleenkäytön liiketoimintamallien avulla palauttaa käyttöön. Kiertotalouskeskusten ympärille voisikin muodostua uusia verkostoja jotka auttavat uudelleenkäytön edistämisessä.

Viivi Lamberg, tutkimusapulainen, Tampereen teknillinen yliopisto

Kuvat: HSY / Suvi-Tuuli Kankaanpää

Lue seuraavaksi

Kierrätyskeskuksen kautta tavarat toiselle kierrokselle

Osallistuminen Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset -hankkeen Uudelleenkäyttö ja sen edistäminen -selvityksen tiedonkeruuseen avasi minulle mahdollisuuden tutustua Turun […]

Kehittämistä ja curlingia kevätriehassa

6Aika: Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset -hankkeen henkilöstö kokoontui 17.4. kevätriehaan Turkuun. Hanketta on pian vuosi takana, joten nyt […]

Yhteinen suunta maarakennusalan kiertotalouden edistämiseen

Kiertotaloudessa syntyvän jätteen määrää pyritään minimoimaan hyödyntämällä kaikki materiaalit mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Suomessa mineraalijäte ja maa-aines […]

Kuinka jätteenkäsittelykeskukset muutetaan kiertotalouden avoimen innovaation alustoiksi?

Suomessa useista entisistä kaatopaikka-alueista ollaan kehittämässä ekoteollisuuskeskuksia. Tavoite on mahdollistaa näillä alueilla kiertotalouden mukaisen liiketoiminnan […]