PVC-muovi

 

Materiaalikuvaus ja määräarvio

PVC on yksi maailman eniten käytetyistä polymeereistä. PVC eli polyvinyyliklorid on niin sanottu halogenoitu muovi, johon on lisätty klooria. PVC:tä käytetään etenkin teollisuudessa. Liiketaloudellisissa voitoissa mitattuna se on yksi kemianteollisuuden arvokkaimmista tuotteista. (Muoviteollisuus ry 2017.) Yli puolet tuotetusta PVC:stä käytetään rakennusteollisuudessa, sillä se on halpa ja helppokäyttöinen rakennusmateriaali. PVC:n käyttö rakennusmateriaalina yleistyi Suomessa 1960- ja 1970 -luvulla. Nyt vuosikymmeniä käytössä olleita sovellutuksia puretaan vauhdilla ja PVC-jätteen määrän ennustetaan kasvavan. PVC:tä käytetään yleisesti myös autoteollisuudessa, sähkölaitteissa ja pakkauksissa. (Eskelinen, H. ym 2016, Poropudas 2011.)

Kotitalousjätteissä PVC:tä löytää tyypillisesti seuraavista tuotteista: mapit, muovitaskut, piirtoheitinkalvot, kontaktimuovi ja muovikortit (esim. luottokortit), äänilevyt, puhallettavat lelut, sadetakit, keinonahka, suojavaatteet, vanhat muovipressut ja viemäriputket. Pienet PVC-esineet lajitellaan alueesta riippuen sekajätteen tai polttokelpoisen jätteen astiaan. Isommat erät PVC-muovia toimitetaan alueellisille lajitteluasemille. (Poropudas 2011, Lounais-Suomen jätehuolto 2017.)

PVC on hankala muovilaatu, sillä korroosiota aiheuttavan vaikutuksensa vuoksi sitä ei haluttaisi juuri mihinkään käsittelyyn. PVC-muovin energiahyödyntämistä rajoittaa kloorin vapautuminen polttolaitoksissa. Jätteenpolttolaitoksissa pieni määrä PVC:tä epäpuhtautena muun materiaalin joukossa ei kutenkaan estä energiahyödyntämistä, sillä savukaasut on mahdollista käsitellä. (Poropudas 2011, Lounais-Suomen jätehuolto 2017.)

Muovijätteiden kierrätyksen kriittisimpiä vaiheita ovat muovien lajittelu ja erottelu. Kaikki muovityypit eivät ole yhteensopivia keskenään. Esimerkiksi pieni määrä PVC-muovia PET-muovin joukossa aiheuttaa kierrätettävän PET-muovin laadun huononemisen, kun korkeaa sulatuslämpötilaa vaativa PET-muovin sulatus kuumentaa PVC-muovin ja tästä syntyy vetykloridikaasupäästöjä. Pieni määrä PET-muovia PVC:n joukossa tuottaa ei-toivottuja kiinteitä paakkuja muoviseokseen (Eskelinen, H. ym. 2016). Etenkin rakennuksilta syntyvä PVC-jäte tulisi saada lajiteltua jo syntypaikallaan kierrätystä varten. (Poropudas 2011).

Suomessa syntyy teollisuuden (pre-consumer) PVC-jätteitä vuosittain arviolta 1000-3000 tonnia ja yhdyskunnissa (post-consumer) 25 000-30 000 tonnia (Poropudas 2011). Määrällisesti virta ei ole merkittävä, mutta materiaaliin liittyvät haasteet ja innovaatiotarpeet tunnistettiin kiinnostaviksi Turun seudulla ja pääkaupunkiseudulla. Tilastoinnin puutteen vuoksi seudullisesti syntyviä määriä arvioitiin laskennallisesti. Huomioon otettiin yhdyskuntajätteiden muovipakkausten PVC-osuus ja rakennusjätteiden PVC-osuus. PVC:n osuus pakkausmuoveista on arviolta 2 % ja lisäksi 50% rakennusjätteiden muoveista on PVC:tä (Eskelinen, H. ym 2016). Täten Turun seudulla syntyväksi PVC-määräksi arvioitiin 900 tonnia, pääkaupunkiseudulla noin 1600 tonnia ja Oulun seudulla noin 2100 tonnia.

 

Innovaatiotarpeet

PVC-muovin kierrättämisen haasteita ovat mm. materiaalin sisältämä kloori ja pienet materiaalivirrat. Tähän liittyviä innovaatiotarpeita ovat:

  • PVC-muovin tehokas tunnistaminen, lajittelu ja erottelu muusta jätteestä
  • Toimivan ja taloudellisesti kannattavan keräys- ja kierrätysjärjestelmän kehittäminen
  • Materiaalin huolellinen puhdistaminen
  • Uusiomuovimarkkinoiden kehittäminen 

 

Liiketoimintaan liittyvät haasteet ja mahdollisuudet

Mikäli PVC saadaan kerättyä erilleen, materiaalia voidaan hyödyntää joko tuottamalla siitä sataprosenttista uusiomateriaalia tai sekoittamalla neitseellisen materiaalin sekaan kierrätettyä materiaalia vaihtelevia pitoisuuksia. Esimerkiksi Yhdysvalloissa toimiva yritys käyttää kierrätettyä PVC-muovia ja murskattua rengasromua, joiden 50/50 -suhteisella yhdisteellä voidaan korvata muun muassa puuta erilaisissa rakennussovelluksissa (Vinylplus 2017). PVC-muovia on hyödynnetty myös eri komposiittituotteissa betonin keventäjänä styroksin sijaan (VinylPlus 2017). Eräs uusiokäyttökohde kalvomaiselle PVC-muoville on autoteippaukset. Teippaukset korvaavat osaksi auton maalaamista, sillä teippien alla auton maalipinta säilyy ehyenä. (Lehtinen 2017)

Kierrätetystä PVC:stä voidaan tuottaa uusiomateriaalia myös VinylLoop-prosessissa (VinylLoop 2017). Mahdollisia PVC-uusiomuovituotteita on mm. autojen lattiamatot, kengänpohjat, erilaiset profiilit, tiilet, autojen lokasuojat, lattialaatat, putket, kaapelikourut, meluaidat, liikennetolpat, erilaiset matot sekä rouhe raviradoille. (Poropudas 2011.).

Suomessa toimi vuonna 2011 kymmenkunta uusiomuoviyritystä, joista ainoastaan yksi yritys sallii pienen pitoisuuden PVC:tä omien uusiotuotteidensa valmistuksessa. Valmistettavassa uusiotuotteessa voi olla PVC:tä epäpuhtautena, mutta varsinaista uusiomuovituotetta kierrätys-PVC:lle ei ole Suomessa tämän hankkeen yhteydessä löytynyt. (Poropudas 2011.)

 

Lähteet

Eskelinen, H. ym. 2016. Muovien kierrätyksen tilanne ja haasteet.

Lehtinen 2017. PVC kiertää yhä tehokkaammin. Uusiouutiset 2/2017. s. 22-23

Liikanen 2015. Sekajätteen koostumustutkimusten luokitteluohjeen päivittäminen ja testaaminen.

Lounais-Suomen jätehuolto 2017.

Muoviteollisuus ry 2017.

Poropudas 2011. Polyvinyylikloridin (PVC) kierrätys ja uusiokäyttö. Tampereen teknillinen yliopisto. Diplomityö.

VinylLoop 2017. Kierrätetyn PVC:n käsittelyprosessi.

Vinylplus 2017. Euroopan PVC-teollisuuden vapaaehtoinen kierrätysohjelma.