EPS-muovi

 

Materiaalikuvaus ja määräarvio

EPS, puhekielessä Styrox, on paisutettua polystyreenimuovia (expanded polystyrene), jota käytetään kestävyytensä ja lämmöneristävyytensä ansiosta laajasti rakennusteollisuudessa, rakentamisessa sekä pakkausmateriaalina.

EPS-muovipakkaukset luetaan tuottajavastuun alaisiksi muovipakkauksiksi, jotka voidaan lajitella sekalaisten muovipakkausten keräykseen. Keräykseen toimitettavaa EPS-muovia ei kuitenkaan voi tällä hetkellä hyödyntää materiaalina, koska lajitteluprosessissa se murenee helposti. Materiaali on myös erittäin huokoista, minkä vuoksi siihen tarttuu helposti likaa ja nesteitä. EPS-muovi voidaan kuitenkin hyödyntää energiana. Rakentamisessa käytetyt styrox-levyt eivät sen sijaan kuulu tuottajavastuun alaisuuteen. EPS-muovin keräyksestä vastaa Suomen Uusiomuovi Oy.  (Suomen Uusiomuovi Oy 2018.)

Yritystoiminnassa käytetyt ja käytöstä poistuneet EPS-pakkaukset on sen sijaan mahdollista kierrättää, sillä sieltä tuleva materiaali on yleensä tasalaatuista. Kierrätykseen sopivia ovat mm. kalanjalostamoiden pakkaukset, kauppakeskusten ja kodintarvikeliikkeiden pakkaukset sekä valmistavan teollisuuden tuottama EPS-sivuvirta. Laitilassa toimiva PS-Processing Oy kerää yrityksiltä tulevaa EPS-muovia. Kerätyn materiaalin kierrätysaste on n. 95%, loput 5% menee prosessissa hukkaan. Kierrätetystä EPS-muovista tehdään uusiomuovituotteita. PS-Processing Oy toimii suuressa osin Suomea ja käsittelee vuosittain n. 300 tonnia EPS-muovia. Lisäpotentiaalia on rakennuseristeteollisuudessa ja kauppakeskuksissa tai suurissa kauppakeskittymissä yhteensä noin 1000t vuodessa. (Sulo 2017.)

Alueellista tai valtakunnallista tietoa EPS-muovin kokonaismäärästä ei ole. Tällä hetkellä ei ole käytössä erilliskeräystä ja kattavaa hyödyntämisjärjestelmää . Materiaalia kulkeutuu kuntavastuun alaiseen seka- ja polttokelpoiseen jätteeseen, muovinpakkauksien mukana tuottajavastuun alaisille toimijoille sekä yritysten jätteitä vastaanottaville yrityksille.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudun Sortti-asemilla vastaanotetaan tonnimääräisesti vain vähän styroksia. Tällä hetkellä se päätyy sekajätteenä energiahyödynnykseen, mutta erikseen keräämistäkin on kokeiltu joitakin vuosia sitten. Tuolloin haasteeksi koettiin sen vaatima suuri tilantarve sekä materiaalin keveydestä johtuva roskaantumisvaikutus asemalla. Mikäli nämä vastaanottoon liittyvät haasteet saataisiin ratkaistua ja materiaalille olisi materiaalihyödyntäjä, ei mitään periaatteellista estettä keräyksen järjestämiselle olisi. (Mäntynen 2018.)

 

Innovaatiotarpeet

EPS-muoviin liittyy seuraavia innovaatiotarpeita:

  • materiaalin alhainen tilavuuspaino ja siihen liittyvät haasteet sekä materiaalin vastaanottajalle (tilantarve, herkästi roskaava) että hyödyntäjälle (kuljetusten optimointi)
  • materiaalia tarjoavien tahojen kartoittaminen ja keräysjärjestelmän kehittäminen
  • materiaalin epäpuhtauksien poistamisen tehostaminen
  • lajitteluprosessin kehittäminen

 

Liiketoimintaan liittyvät haasteet ja mahdollisuudet

Käytöstä poistetut EPS-eristeet voidaan uudelleenkäytön lisäksi hyödyntää mm. murskaamalla ne rakeiksi ja kierrättämällä takaisin EPS-eristeiden valmistukseen tai käyttämällä rakeita kevytbetonin, kevyttiilien ja muurausharkkojen valmistukseen. (Hoikkala). Styrox-jätteestä voidaan valmistaa myös esimerkiksi routaeristettä (Siri 2012). Tittarellin ym (2016) mukaan kierrätys-EPS:n käyttäminen voi tuoda 25 % taloudelliset säästöt lämmöneristyksen rakentamisessa.

 

Lähteet

Hoikkala, S. Ei päiväystä. Muovit rakentamisessa – EPS- eristeet.

Mäntynen, M. Käyttöpäällikkö, HSY. Henkilökohtainen tiedonanto 3.1.2018.

PS Processing Oy 2017 [luettu 4.12.2017]

Sulo, S. 2017. PS-Processing Oy. Puhelu 14.11.2017.

Siri S. 2012: Asuinkerrostalon purkutyön materiaalivirtaseuranta, Opinnäytetyö, Lahden ammattikorkeakoulu.

Suomen Uusiomuovi Oy 2018 [luettu 26.1.2018]

Tittarelli. F., Giosuè. C., Mobili A., di Perna C. & Monosi., S. 2016: Effect of Using Recycled Instead of Virgin EPS in Lightweight Mortars. Procedia Engineering Volume 161, 2016, p. 660-665

ValuAtlas 2017.